Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Koronantorjunta-ainetta Raumalla. Tulkaa hakemaan!

Kristoffer Ekmanin johtama yhtiö päätti lähteä auttamaan kotimaataan, jolta hän ja yhtiön omistajat ovat saaneet paljon, tarjoamalla ilmaista apua. Sitten he laajensivat tarjouksensa koko Euroopalle. Eurooppa kiinnostui, Suomi ei. Mitä ihmettä?

27.4.2020 Atte Jääskeläinen
10

Lue myös: Entä jos Suomen uusi normaali vaatii maskeja jokaiselle?

Lue myös: Talouskriisin aktivistit etsivät maskeja villistä idästä ja lännestä

Kolme viikkoa sitten suomalainen startup Nordic BioTech Group julkaisi tiedotteen: Sen teknologia koronaviruksen torjumiseksi on ilmaiseksi Euroopan viranomaisten käytettävissä.

Jutta Urpilainen avasi yhteydet terveyskomissaari Stella Kyriakideksen kabinettiin ja komission terveyspääosastolle, joka koordinoi koronakriisin torjuntaa komissiossa. Nyt EU:n asiantuntijat tutkivat suomalaisyhtiön teknologiaa.

Toisin on Suomessa. Kotimaan hallinto ei – ulkoministeriötä lukuunottamatta – kiinnostunut, vaikka kotimaalleen yritys teki saman tarjouksen jo aiemmin.

Toimitusjohtaja Kristoffer Ekman tarjosi kemikaaliaan ilmaiseksi sosiaali- ja terveysministeriölle, huoltovarmuuskeskukselle, HUS:ille, puolustusvoimille ja ulkoministeriölle. Vain ulkoministeriö vastasi. “(Konsulipäällikkö) Pasi Tuominen on yhdistänyt meidät näihin muihin tahoihin. Mutta muilta en ole saanut minkäänlaista palautetta.”

”Puolustusvoimat tiedotti viime viikolla, että heillä on menossa hanke jossa he tutkivat kertakäyttöisten kasvosuojien pesemistä. Samaan aikaan olen ilmoittanut, että tämä teknologia on käytettävissä, kunhan vain ilmoitatte kenen kanssa voin koordinoida toimituksen.”

Aine sitoo viruksen ja se kuolee

“Päätös lähteä mukaan näihin talkoisiin oli lopulta aika helppo tehdä. Se oli paljon helpompaa kuin saada ehdotukselle vastaanotto Suomesta”, Kristoffer Ekman sanoo nyt.

Nordic BioTechin tuote on nimeltään NordShield. Sitä on kehitetty 13 vuoden ajan. Kehitystyön ja siten tuotteen isä on polymeerikemisti Kari Holopainen. Kolmas patenttihakemus jätetään toukokuussa. Kaupallistamista varten perustettu yhtiö on toiminut vasta kolmisen vuotta, ja se tähtää isoon kansainväliseen kasvuun.

Yritys on saanut miljoonien pääomasijoitukset. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on raskasta sarjaa: Christian Ramm-Schmidt, joka tuli tunnetuksi Hartwallin kansainvälistäjänä. 

Tuote perustuu puunjalostusteollisuuden sivuvirtoihin, metsäteollisuudesta yli jäävään puuraaka-aineeseen. Yksi vaikuttava aine rosiini tulee pihkasta. Vesipohjaista ainetta voi käyttää esimerkiksi hengityssuojainten ja sairaalatekstiilien käsittelyyn, valmistuksen tai pesun yhteydessä.

“Kuivuttuaan syntyy molekyyliverkko, joka ei vaikuta negatiivisesti kuidun ominaisuuksiin. Pinnasta tulee antimikrobinen, ja se tehoaa bakteereita, hometta ja koteloituja viruksia vastaan”, Ekman kertoo.

Tehoaa Ebolaan, Sarsiin, ja todennäköisesti myös koronaan

NordShield on testattu koteloituvalla viruksella Dr. Brill and Dr. Steinmann Institute for Hygiene and Microbiology -laboratoriossa Saksassa. Ei kuitenkaan itse koronalla – koska se olisi hyvin vaarallista. Samantyyppistä MVA -virusta käytetään testaamaan tehoa koteloituihin viruksiin, kuten koronaan, Ebolaan, HIViin, SARSiin. Muita antimikrobisia testejä on tehty yli puolessa tusinassa maassa, Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Yksi NordShieldin kohdemarkkinoista on sairaalat, mutta aine kiinnostaa myös esimerkiksi vaateteollisuutta. Siellä tekstiilien homehtuminen varastoinnin ja kuljetuksen yhteydessä on ongelma. Ja jos vaatteita aikoo käsitellä jollain, ei ole haitaksi että kyse on luonnontuotteesta, joka hajoaa biologisesti. 

Miten tämä aine sitten auttaa koronan torjunnassa?

“ Käsitellyn kuidun pintaan muodostuu molekyyliverkko, joka estää viruksen leviämisen ja vaikuttaa sen rakenteeseen, jonka tuloksena virus kuolee”, Kristoffer Ekman sanoo.

Käytännössä siis suojainten todellinen suojausteho paranee merkittävästi. Käyttövirheiden merkitys vähenee. 

Tiivistettä ilmaiseksi, vapaasti Raumalla

Kristoffer Ekman sanoo, että päätös lähteä koronatalkoisiin oli spontaani, ja se tapahtui Arlandan lentokentän loungessa.

“On meidän kaikkien edun mukaista, että pandemian leviäminen saadaan pysähtymään ja palaamme takaisin uuteen normaaliin. Alusta saakka on ollut selvää, että sairaalahenkilökunta on avainasemassa pandemian pysäyttämisessä.”

“Me olemme tältä maalta saaneet erittäin paljon, ja nyt on meidän vuoromme antaa takaisin.”

Nordshieldiä olisi nyt siis saatavilla Raumalta, konteissa konsentraattina. Kun yksi kontti laimennetaan käyttövahvuuteen, sillä voi käsitellä kymmeniä miljoonia hengityssuojaimia tai satoja tuhansia sairaalatekstiilejä. Yhden käsittelykerran vaikutus kestää kymmeniä pesuja.

Kukaan ei ole vielä tullut hakemaan.

27.4.2020 Matti Jalagin
0
27.4.2020
0
27.4.2020 Irmeli Helake
0
27.4.2020 esko haukkala
0
28.4.2020 Erkki Kopola
0
28.4.2020 Kari Salonen
0
28.4.2020 Mikko Suomela
0
30.4.2020 Kaarina Böckmann
0
6.5.2020 Lilli Mäkelä
0
7.5.2020 Jarmo Holopainen
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.