Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Koronakriisiä ja ilmastonmuutosta pitäisi rakennusalalla torjua samoilla toimenpiteillä

20.4.2020 Petri Suutarinen
1

Rakennusten energiaremontit olisivat tapa pitää talouden pyörät pyörimässä ja samalla torjua ilmastonmuutosta. Kiire on kova. Jotta vaikutuksia tulisi kun niitä tarvitaan, päätöksiä pitäisi tehdä jo toukokuussa. Hallinnollista työtä hakemusten täyttämiseksi ja tarkastamiseksi ei saa tulla, kirjoittaa Petri Suutarinen.

Hitaasti etenevän ilmastokriisin selättämiseksi on vielä aikaa etsiä energiahuoltoon muutoksia. Juuri tällä hetkellä on kuitenkin erittäin tärkeätä tehdä sellaisia päätöksiä, joiden toimeenpano nopeasti on mahdollista ilman julkishallinnon kuormittamista. Tänä keväänä tulee keskittyä päätöksiin, joilla on suurin vaikutus tähän vuoteen.

Aurinkopaneeleita

Kiinteistö- ja rakennusalalla investointiprojektien kesto on useita vuosia. Tänään tehtävät suuriin investointeihin keskittyvät tukipäätökset kantavat hedelmää vasta vuosien päästä. Tällaisiakin päätöksiä tullaan tarvitsemaan, mutta ne ehditään tehdä myöhemmin kesän jälkeen.

Arvonalennukset uhkaavat

Rakennusala kokonaisuudessaan työllistää Suomessa 500 000 ihmistä. Työmaat pyörivät Suomessa toistaiseksi normaalisti.

Toisin on jo esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa tiukkojen rajoitusten takia työmaita on jouduttu sulkemaan ja toiminta on lähes pysähdyksissä. “Rajoja on laitettu kiinni, mikä estää työvoiman ja osin tavarankin liikkumisen Euroopan sisällä. Rakennusalalle tärkeiden tavaroiden ja palveluiden liikkumisen pysähtyminen on uhka koko sektorin toiminnalle”, kertoi Rakennusteollisuus ry 8.4. tiedotteessaan.

Sen sijaan kiinteistövarallisuuteen kohdistunut arvonalentumisen riski on jo kasvanut Suomessakin merkittävästi erittäin lyhyessä ajassa.

Palveluyritysten ja erikoiskaupan yritysten vuokranmaksukyky on heikentynyt ensimmäisenä dramaattisesti. Myös valtioneuvoston välttämätön päätös ravitsemusliikkeiden sulkemisesta on vapauttanut ravintolat vuokranmaksuvelvollisuudestaan vuokranantajille eli kiinteistöjen omistajille.

Kiinteistöjen omistamiseen ja sijoittamiseen liittyy olennaisesti ulkoisen pääoman käyttö. Lainanhoitokustannukset ja lyhennykset katetaan vuokratuloilla. Mikäli vuokratulot alenevat useaksi kuukaudeksi, aiheuttaa tämä joillekin kiinteistöjen omistajille lainan uudelleen järjestelyjä ja lopulta pankeille mahdollisia luottotappioita. Vuokranantajien tukemisella hallitus parantaa pankkien edellytyksiä jatkossakin lainoittaa rakentamista ja ylläpitää tärkeätä luottamusta rahoitusmarkkinoilla.

Jos rahoituslaitosten luottamus kiinteistösektoriin katoaa, olemme pahimmassa tapauksessa matkalla kiinteistösektorista käynnistyvään finanssikriisiin.

Norjassa ja Ruotsissa valtiot valmistelevat jo päätöksiä vuokranantajien tukemiseksi. Ruotsissa kaavailtu tuki olisi enimmillään 25 % kuukausittaisesta vuokran määrästä, mikäli vuokranantaja on myöntänyt vuokrahyvityksiä. Tällaisella päätöksellä voidaan ehkäistä sitä, että kriisi ei siirry kiinteistöjä lainoittaville tahoille kuten pankeille, joiden tukemiseen ja pelastamiseen tarvittaisiinkin jo lisää nollia tukipäätösten perään.

Poliittisesti on ehkä vaikeaa tehdä tukipäätöksiä, jotka ehkäisevät pääomatulojen ja omaisuusarvojen romahtamista. Vuokra- ja korkotuloja suoraan tai epäsuorasti saavat niin yksityiset ihmiset kuin kansainväliset sijoittajatkin, joiden maksamat verot Suomeen tunnetusti ovat olleet pienehköt.

Tuetaan asuntojen korjauksia

Vuokranantajien tukemisen lisäksi tulee siksikin löytää nopeasti keinoja, joilla myös yksityishenkilöiden työtulojen romahtamista ehkäistään. Elinkelpoisten yritysten tukeminen akuutin kassakriisin yli on välttämätöntä, sillä yritys on se taho, joka kriisin jälkeen työllistää työntekijät. 

Osan tukipäätöksiä tulee olla sellaisia, että niillä ylläpidetään työllisyyttä ja joillakin sektoreilla jopa kasvatetaan sitä. Ideaalitapauksissa työllistämiseen liittyvät tukipäätökset ovat sellaisia, joista saamme hyötyä vielä usean vuoden ajan.

Päätökset on pystyttävä tekemään toukokuun alussa ja se tarkoittaa, että hallinnollista työtä esimerkiksi erilaisten hakemusten täyttämiseksi ja tarkastamiseksi ei saa tulla. Lisäksi tukipäätösten tulee olla takautuvia, jotta jo valmistelussa olevien investointiprojektien päättäjät eivät jäisi odottamaan nurkan takana mahdollisesti odottavaa tukea.

Konkreettinen ehdotukseni on, että kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla tuotettuna, vapautettaisiin arvonlisäverosta kokonaan ajalle 1.3.2020 – 28.2.2021. 

Koska asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksen järjestäminen on lakimuutoksen myötä pian mahdollista myös etäkokouksina, eivät kokoontumiseen liittyvät rajoitustoimet muodostu esteeksi hyville korjausprojekteille.

Korjausrakentaminen on erittäin työvaltaista, ja ei-ammattitaitoa vaativaan työhön voidaan ainakin osittain palkata myös lomautettuja tai irtisanottuja työntekijöitä. Toki tämä pitää huomioida riittävin työnjohtoresurssein työmaan työturvallisuusjohtamisessa ja perehdyttämisessä.

Kaikkien hienointa tällaisessa tukipäätöksessä olisi se, että jo nyt usea energiansäästöinvestointi olemassa olevaan rakennuskantaan maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Arvonlisäveron poistamisen myötä yhä useampi hanke tulisi kannattavaksi. Asukkaiden pienentyneet vastikemaksut parantavat myöhemmin kuluttajien ostovoimaa ja mahdollistavat näin osaltaan taloudellista kasvua tulevina vuosina.

On selvää, että pankit arvioivat kiinteistöihin liittyviä lainoja kriittisesti jo tällä hetkellä. Jotta asunto-osakeyhtiöiden tarvitsemien lainojen päättäminen pankeissa ei kaatuisi pankkien tiukentuvaan riskien hallintaan, olisi hyvä samassa yhteydessä tehdä päätös, että ARA valtuutetaan antamaan asuntoyhtiöiden peruskorjauslainoille riittävän takauksen nopeutetulla menettelyllä.

Talouden pelastamiseen tarvittavat kymmenet miljardit eurot tullaan seuraavina vuosikymmeninä maksamaan takaisin verovaroin. Nyt annettava arvonlisäveron määräaikainen poistaminen voidaan ”maksaa valtiolle takaisin” esimerkiksi kiinteistöveroa korottamalla sellaisille rakennuksille, joiden hiilidioksidijalanjälkeä ei ole pienennetty 2020-luvulla riittävästi.

Tavoitteena on taistella viruksen aiheuttamaa talouskriisiä vastaan – ja samalla hyödyntää mahdollisuus muuttaa yritysten tavoitteita kohti kestävämpiä arvoja.

22.4.2020 Kaj Kangasmäki
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Petri Suutarinen

Petri Suutarinen toimii Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtajana ja yrityksessään Finreim Oy:ssä konsulttina. Aiemmin Petri on työskennellyt Rakli ry:n hallituksen puheenjohtajana ja Kevan sijoitustoiminnossa kiinteistösijoituksista vastaavana johtajana.