Koronakriisi vie ammattiurheilijalta näkyvyyden ja tulot
Ammattiurheilu kärsii koronakriisin pitkittyessä, sillä rahavirrat tyrehtyvät. Talleja, joukkueita ja unelmia kaatuu, mutta jää nähtäväksi, minkä verran ne lopulta näkyvät yleisöön. Ennustamme syksyyn urheilijoiden yllättäviä ennätyskokeita ja elämyksellisiä tempauksia.
Urheilun ansaintalogiikka nojaa katsoja- ja sponsorituloihin. Jälkimmäisissä näkyvyys on yhä suurin tuloperuste, joskin yhteistyötavat ovat monipuolistuneet. Sosiaalinen media, virtuaalikisat ja erilaiset tempaukset tarjoavat pientä apua, mutta pelkästään ne eivät pitkään riitä.
Huippu-urheilu ei elä eikä elätä ilman kilpailullista jännitettä.

Runsaan maksullisen yleisön lajit ja tapahtumat ovat ongelmissa, kunnes ihmiset voivat kokoontua katsomoon. Isot viihdekokoontumiset vapautuvat luultavasti rajoituksista viimeisinä.
Hieman paremmat toipumismahdollisuudet ovat lajeissa ja kisoissa, joissa pääsyliput eivät normaalistikaan tuo olennaista tuloa. Silloin voidaan kisata ja saada medianäkyvyys – sekä tarjota koteihin katsottavaa.
Toki yleisön puuttuminen muuttaa tunnelmaa, mutta poikkeusaikana sekä urheilijat että sen seuraajat ymmärtävät ja hyväksyvät muutoksen. Tästä saatiin esimakua talvilajien maailmancupien viimeisistä koitoksista. Esimerkiksi maailman parhaat ampumahiihtäjät kisasivat Kontiolahdella tyhjien katsomoiden edessä.
Yksilölajeja on helpompi avata kuin joukkuelajeja – harrastajien massakoitoksista puhumattakaan.
Kilpapyöräily elää näkyvyydestä
Kilpapyöräily tarjoaa ikkunan rajoitusten purkuun sekä verkostoituneeseen kansainväliseen yhteiskuntaamme. Lajissa liikkuvat huomattavat euromäärät etenkin kestävyyslajiksi. Korkeimman tason World Tour -tallin vuosibudjetit ovat hieman yli kymmenestä miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon. Kulutaso määrittyy pitkälti ajajavalintojen mukaan.
Suurten ympäriajojen kolmen kärkeen sijoittuneet miehet ovat tienanneet talliltaan 2–4 miljoonaa euroa vuodessa. Parhaissa talleissa heitä saattaa olla useampi. Myös päivän klassikoissa menestyneet ajajat ovat nostaneet miljoonaluokan palkkiota. Huiput vaativat kovia apukuskeja, mikä on näkynyt heidän tuloissaan.
Ammattilaistallien matalimmat ajajapalkat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä, alle 50 000 euroa vuodessa. Kyse on ehdottomasta huippu-urheilusta, ja ykköstason talleissa ajaa suomalaismiehistä vain Jaakko Hänninen.
Kisojen peruuntumiset ja siirtymiset ovat johtaneet jo lomautuksiin talleissa, sillä monella kumppanitulojen hyytyminen vaikuttaa saman tien maksukykyyn.
Jos koko kausi peruuntuu, kaikki tallit eivät selviä vaan nähdään yhdistymisiä ja lopettamispäätöksiä. Huvenneet tulot vaikuttavat myös ensi kauteen, joka saattaa tuoda esimerkiksi väliaikaisen palkkakaton kuljettajille.
Kisanäkyvyyden lisäksi tallien tuloihin vaikuttaa keskeisesti kumppaneiden maksukyky. Jos vaikkapa pyörämerkki ei saa fillareita kaupaksi, markkinointirahat vähenevät. Perinteisesti pyöräsponsori on toimittanut tallille maksutta ajopelit sekä tallista ja näkyvyyden laajuudesta riippuen myös rahaa. Jos logiikka muuttuu, urheilijoiden ansaintamahdollisuus heikkenee. Sama koskee muitakin lajeja.
Ylivoimainen Tour de France
Tallien näkyvyydelle ylivoimaisesti merkittävin on Ranskan ympäriajo. Itse asiassa se on tunnustettu lajin sisällä jopa liian dominoivaksi. Kisaa vuosia hallinneen Team Ineosin – entinen Sky – johtaja Dave Brailsford on patistanut vähentämään kriisin jälkeisen ammattipyöräilyn riippuvuutta Tour de Francesta. Hänen avaustaan kannatti haastattelemani Israel Start-Up Nation -tallin suomalainen johtaja Kjell Carlström.
Tallit työllistävät pelkästään Tour de Francessa yhteensä lähes tuhat ihmistä, minkä lisäksi ovat kisan palkatut ja vapaaehtoiset järjestäjät sekä vaikkapa median työntekijät.
Ranskalle ympäriajo on paitsi ranskalaisten rakastama satavuotisen perinteen kilpailu myös matkailumainos. Reitti ei perustu pelkästään parhaisiin teihin vaan paikkakunnat maksavat näkyvyydestä.
Normaalisti Tour de France ajetaan heinäkuussa. Keväällä ministeritason kommentit pitivät Tour de Francelle ovea auki vaikkapa ilman yleisöä, mikä kertoo kisan paikallisesta merkityksestä. Koronan runtelemasta maasta sanottuna signaali saattoi tuntua oudolta eikä se ehkä harkituin ollutkaan. Kyse ei ollut eikä ole vain kilpailusta vaan myös kaikesta muusta Ranskan ympäriajon ympärillä. Silti päättäjäkommentit ovat alkaneet muuttua.
Tour siirrettiin syyskuun alkuun ja saatamme nähdä vielä toisenkin siirron loppusyksyyn. Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI kertoi suoraan, että Ranskan ympäriajon merkitys ammattipyöräilyn uuden kalenterin rakentamisessa oli suurin. Tallit haluavat ajaa juuri Tour de Francen, jos vain yksi kansainvälinen kisa voidaan käydä.
Arvostetut Italian ja Espanjan ympäriajot on siirretty kauemmas syksyyn ja myös päivän klassikot yritetään rutistaa kalenteriin.
Tallit voisivat ajattaa kuljettajiaan kolmessa päällekkäisessä kisaohjelmassa, sillä grand touriin mahtuu joukkueen 27–30 kuskista kahdeksan. Palapeli onnistuisi vain, jos logistiikka maiden rajoilla sujuu riittävästi. Matkustusrajoitukset tai kansainvälisen lentoliikenteen vähyys voisi silti vaatia korvaamaan osan tekijöistä.
Pelkän Tour de Francen osalta maiden rajat tuskin tulisivat ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
Mahdoton yhtälö?
Toisaalta viime viikolla Ranskan urheiluministeri Roxana Maracineanu ennakoi jopa Tourin perumista. Hän arvioi, että suurten kokoontumisten kielto jatkuisi syyskuulle tai jopa pidempään. Urheilukisat olisivat mahdollisia vain, jos ne rajoittuisivat pienen joukon kokoontumiseen.
Näyttää selvältä, että ainakaan yleisö ei Tour de Francen varrelle tänä vuonna pääse. Vaikka kisa suljettaisiin yleisöltä, sen pitäisi vastata sekä säädettyihin että suositeltuihin rajoituksiin. Haaste on suuri.
Hybridistrategian henkeen riskiryhmäläiset jäisivät kotiin ja suojautuminen olisi tarkkaa. Vaikka tallit muokkaisivat oman toimintansa annettuihin vaatimuksiin, yli sadan henkilön pääjoukko ei välttämättä näyttäisi ajan henkeen sopivalta. Perusteluksi ei välttämättä riittäisi, että urheilijat eivät ole riskiryhmää.
Miten reagoitaisiin kisan mittakaavassa todennäköisiin koronatapauksiin kisan aikana?
Urheiluministeri Maracineanu sanoi Eurosportille, että Tourin mahdollinen peruminen vaatisi asioiden uudelleen keksimistä ammattipyöräilyssä. Kommentti tarkoitti sitä, että peruminen on joko mahdollista tai todennäköistä.
Se taas tarkoittaisi vähintään ajajien palkkojen pienentymistä ja huipputallien määrän vähenemistä. Muiden lomautettujen tavoin tallien työntekijöiden kuten mekaanikkojen pitää ratkaista kadonneet tulonsa jotenkin. Henkilökohtaisia unelmia romuttuu, mutta ei huippupyöräily kokonaan katoa.
Jossain vaiheessa palataan tien päälle – jossain laajuudessa.
Niin pyöräilyssä kuin muissakin lajeissa kansalliset kilpailut onnistuvat ennen kansainvälisiä. Huippu-urheilusta ensimmäisenä käydään erikoismittelöitä. Norjalaiset ovat jo kertoneet yleisurheilun illasta, joka yhdistää maailmanennätysyrityksen tyhjien katsomojen edessä sekä seiväskisan, jonka suorituksista osa tehdään etänä.
Syksystä saattaa tulla pyöräilyssäkin yllättävien ennätyskokeiden ja elämyshenkisten tempauksien aikaa.