Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kirje nuorelle: Älä luovuta, vaikka juhlat olisivatkin pilalla

Nuori, olet syystä pettynyt ja kiukkuinen. Kevään isot juhlat on peruttu, lahjarahoja jää saamatta eikä festareille pääse. Mitähän tästä seuraa?

28.5.2020 Kirsi Riipinen
0
Nuori, kesä tulee joka tapauksessa, nauti siitä! Kuva Petra Bernsted.

Elämä pilalla. Tai ainakin kevät, kesä ja lähitulevaisuus. Koko keväänä ei ole päässyt näkemään kavereita ihan muutamaa lukuun ottamatta, mutta sitäkin enemmän on joutunut pakon sanelemana viettämään aikaa vanhempien kanssa.

Ei ylioppilasbileitä, ei valmistujaisjuhlia. Jos jonkinlaisia ”juhlia” edes järjestetään, niihin tulevat korkeintaan lähimmät sukulaiset pitkiä turvavälejä pitämään. Ja elokuuhun sekä mahdollisiin uusiin juhliin on pitkä aika.

Mitä vähemmän vieraita, sitä vähemmän ruusun mukana tulevia kirjekuoria seteleineen ja lahjashekkeineen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki, sillä myös kaikki kesän festarit ja ylipäätään isot häppeningit on peruttu. Entä sitten CV seuraavilta kuukausilta: pelkkää tyhjää, sillä kesätöistä ei ole tietoakaan.

Laihoja lohdutuksia

Suorastaan naurettava on vanhemman suusta kuultu lohdutus, että koska hauskanpitoa ei ole, ei rahaakaan kulu entiseen tapaan.

Haloo, eikö kukaan ymmärrä?

Aika moni ymmärtää tai ainakin yrittää ymmärtää. Tätä kevättä ja kesää enemmän monen huoli kohdistuu tulevaisuuteesi.

Jenni Järvelä ja Terhi-Anna Wilska kirjoittivat Talouskriisi.fi-sivustolla aiemmin, kuinka nuorten hyväksi tarvitaan koko yhteiskunnan talkoot. He korostavat, kuinka tärkeää on varmistaa, että nuorilla on taustoistaan riippumatta taidot selvitä kuivin jaloin myös taloudellisesti haastavista ajoista.

Mediassa on yleisemminkin muistettu 1990-luvun laman nuoria ja nostettu esiin, kuinka nuoret saivat maksaa laman. Tänä keväänä on palattu noihin tunnelmiin ja kysytty muun muassa maksavatko nuoret koronalaskun.

Nuori, tilannettasi kuullaan myös vaikkapa Takuusäätiössä, ja erityisenä huolena siellä on ollut työtilanne: nuoria on lomautettu, eikä juuri valmistuneille ole entiseen malliin kesätöitä tarjolla. Takuusäätiö järjestää yhteisessä hankkeessa Marttaliiton kanssa tilaisuuksia, joiden tarkoitus on ehkäistä talous- ja velkaongelmia sekä vahvistaa talousosaamista.

Vastaava asiantuntija Henri Hölttä kertoo, että nuorten yhteydenotoista joka kymmenes on kevään aikana liittynyt koronakriisiin ja melko yleisesti tilanteen taustalla on lomautus. Häntä huolettaa, että tilanne voi konkretisoitua viiveellä loppukesästä.

Takuusäätiö on koonnut sivuilleen vinkkejä korona-aikaa varten. Niistä on hyötyä monelle vanhemmallekin.

Nuori, veikkaan, ettet hypelyt riemusta huomatessasi mahdollisesti uutisen, jonka mukana hallituksen tarkoitus on antaa merkittävä lisärahoitus lasten ja nuorten palveluihin.

Helsingin Sanomien mukaan hyvinvointia tukevaan pakettiin tavoitellaan jopa 400 miljoonaa euroa.

Kysymyksesi, miten se oikeasti sinua auttaa, on tässä vaiheessa ihan perusteltu.

Jemmaan tai sitten ei

Älä pahastu, jos muistutan, että osalla nuorista menee kuitenkin edelleen ihan hyvin. Taloudellisesti jopa niin hyvin, että euroja on jäänyt säästöön.

Talouskriisi.fi-sivustolle kuuluu talousliturgiaa (pahoittelut!), jota varten nyt kuulemme säästämisen ammattilaisia.

OP:n johtajan Kai Kalajaisen näkemyksen mukaan kulunut kevät on ollut kaikesta huolimatta säästämisen kevät. Säästäjiä ovat hänen mukaansa myös nuoret. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana OP:n rahastoihin on tullut noin 40 000 uutta rahasto-osuuden omistajaa.

Lukumäärä on hänen mukaansa ainakin kaksinkertainen keskimääräiseen samaan ajankohtaan verrattuna. Nuoret ovat hänen näkemyksensä mukaan sijoittaneet erityisesti indeksirahastoihin ja vastuullisiin vaihtoehtoihin.

Uskoa tulevaan siis löytyy.

Kalajainen haluaa pysyä optimistisena ja uskoa, että reippaasti porskuttavat pörssikurssit ennustaisivat myös reaalitalouden kohtuullisen ripeää nousua. Reaalitalous tarkoittaa tätä meidän arkista meininkiä, jossa maksetaan palkkoja sekä tuotetaan ja kulutetaan tavaroita.

Hän tietysti jo ammattinsa puolesta toivoo, että jos ja kun saat lahjaksi keväällä tai myöhemmin syksyllä valmistujaisrahoja, niistä osa siirtyisi säästöön.

Mitä niissä kuorissa sitten tavallisesti on? Nordean johtaja Tanja Eronen sanoo, että omat vanhemmat, isovanhemmat tai läheiset kummit antavat lahjarahaa avokätisimmin. Summissa puhutaan tuolloin satasista. Muut tuttavat tai kaverit tuovat kymppejä.

Erosella on tuntuma, että nuorilla ei ole ollut tapana sijoittaa ylioppilaslahjaksi saamiaan euroja.

”Käteisenä saatavat eurot menevät kulutukseen.”

Mikäs siinä! Hanki uusi älypuhelin tai pädi, jos sellaisesta olet haaveillut. Jos olet odottanut terassille pääsyä kavereiden kanssa, tee se, kun sellainen on taas mahdollista.

Uskon, että kiukunpuuskiesi takana olet kuitenkin optimistisempi ja ymmärrät, miten poikkeuksellinen tämä aika on. Sinulla on kykyä muutokseen, mitä moni vanhempi voi vain kadehtia.

Pidä hauskaa kavereiden kanssa, ja vaikka pieniä kulutusjuhlia. Halutessasi voit perustella niitä sillä, että vastuullisena suomalaisena pidät talouden rattaita pyörimässä.

Mutta ei sinun tarvitse. Olet ilon hetkesi ansainnut eikä sinun tarvitse selitellä niitä kenellekään.

Nauti niistä!

Kirjoittajasta

Kirsi Riipinen

Kirsi Riipinen on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka kirjoittaa taloudesta ja terveydestä mediaan ja yritysjulkaisuihin.