Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kiire rakentaa Suomi uusiksi

Koronaa vastaan olemme tehneet parhaamme. Nyt pitää kiireesti löytää sama asenne ja tekemisen meininki rakenteiden uudistamiseksi. Hallitusohjelma menee uusiksi.

20.5.2020 Petri Hakala
1

Ravintoloiden avaaminen ja mikromanageeraus sääntöjen kanssa on täyttä puuhastelua verrattuna siihen, kun hallituksen on pakko viimeistään syksyllä panna hallitusohjelmansa uusiksi.

Virusta vastaan olemme tehneet kaikkemme. Nyt pitää alkaa keskittyä asioihin, joihin voimme aidosti vaikuttaa.

Luottamus hyvä, kontrolli paras. Tulevat väkisin menneen maailman ajatukset mieleen, kun hallitus ei tunnu tippaakaan luottavan kansalaisten omaan harkintaan ja kriisitietoisuuteen.

Saako hotelliaamiaisella hakea puuroa pöydästä vai laittaako henkilökunta sen valmiiksi lautaselle? Voisilmällä, kiitos!

Totta kai ministereillä ja virkamiehillä on hyvää tahtoa välttää humalaisia viruslinkoja, mutta suomalaiset tulevat olemaan uskomattoman kekseliäitä alkoholin kanssa. Niin asiakkaat kuin myyjät.

Tiedosta ei ole pulaa, mutta luottamuksesta on. Ainoa mitä tällaisilla ylenmääräisillä säännöillä saadaan aikaiseksi, on kuluttajien epäluottamus ja pelkokin hyödyntää loma-Suomen palveluita.

Tällä menolla elinkeinoministeri virkamieskuntineen on vielä vuoden päästäkin solmussa yritystukien kanssa. Paineet hallituksen sisällä kasvavat, enkä nyt mene sen syvemmälle pääministerin ja oppositiojohtajan dialogiin. Asiallisella tasolla se kuuluu länsimaiseen demokratiaan.

Mutta mainitaan muutama sana lentoliikenteestä, oppivelvollisuudesta, turpeesta ja kansliapäälliköstä.

Finnairin viestinnän ajoitus oli vähintään mielenkiintoinen, kun samana päivänä kerrottiin ainakin tauosta lennoille viidelle maakuntakentälle ja Kaukoidän reittien osittaisesta palauttamisesta heinäkuun alussa.

Lue myös: Johtavatko Finnairin päätökset lentokenttien sulkemisiin?

Ilman Finnairia Suomi olisi kaukainen, eksoottinen saari Euroopan koillisessa kolkassa Venäjän kainalossa, vähän kuin pöhöttynyt Islanti ilman kuumia lähteitä.

Niin kauppamiesten kuin turistien onneksi lennot sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin ovat toimineet. Monopoliaikana runsas tarjonta rahoitettiin kotimaan reittien lippujen hinnoilla, kun nyt kate tulee Kiinasta, Intiasta, Japanista, Hongkongista ja Singaporesta. Ja hyvä niin.

Ymmärrän niin Finnairia kuin maakuntien kellokkaita. Aamulentoja ja jatkoyhteyksiä varten tarvitaan paljon kalustoa yhtäaikaa ja päivällä on hiljaista.

Läntisessä Suomessa on mittavasti vientiteollisuutta Turusta Tornioon ja asiakkaat pitää saada sujuvasti paikan päälle ja myyntimiehet maailmalle etäyhteyksistä huolimatta. Idässä lentokenttiä on väestömäärään suhteutettuna paljon, mutta mikään maakunta ei hevin omastaan luovu.

Kyse on myös imagosta. Alueen kuntien ja liike-elämän on tarvittaessa lyötävä hynttyyt yhteen. Operaattoreita kyllä löytyy.

Hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois. On pakko säästää ja leikata kustannuksia. Ennemmin tai myöhemmin. Inhimillisesti ottaen luulisi, että suunnitelmista ja tulevaisuuden odotuksista olisi helpompi säästää kuin voimassa olevasta.

Näin ei taida olla, kun olemme kuunnelleet puheenvuoroja esimerkiksi oppivelvollisuuden podentämisestä. Isot asiat kuten ilmastonmuutos, sote-uudistus tai kestävyysvaje eivät ole mihinkään hävinneet.

Keskusta ja vihreät aloittivat jo verryttelyn miekkailuun, kun puhe tuli aikataulujen höllentämisestä turpeesta luopumiseen.

Sinänsä pienistä asioista tulee helposti suuria, kun hallituspuolueet hakevat asemiaan niin keskenään kuin sisäisesti. On mielenkiintoista seurata esimerkiksi puheita ja eleitä, kun Annika Saarikko syksyllä palaa keskustan kulttuuri- ja tiedeministeriksi.

Demareiden kyselykannatus mättää kaikkia muita halllituksessa ja varmasti mietitään myös vaihtoehtoja nykyisille puheenjohtajille.

Tällä ei ole mitään tekemistä sukupuolikysymysten kanssa, mutta heitän, että kolmella Antilla tulee olemaan isot roolit tämän vuosikymmenen talkoissa. He ovat Lindtman, Kurvinen ja Häkkänen.

Entinen pääministeri ja edelleen Antti, siis Antti Rinne haluaa pitää sormensa pelissä puheenjohtajuutensa loppuun saakka. Siitä todistaa, että niinkin selkeästä asiasta kuin valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimittämisestä on aikaa ja halua vääntää.

Liian monella poliitikolla on norsun muisti ja halu maksaa tuntemansa vääryydet. Kulttuuri kehittyy kuin hiekkalaatikolla.

Poliittisia pikavoittoja käynnistynyt vuosikymmen ei tule tarjoamaan.

Tolkun ihmisten hiljainen enemmistö kaipaa kestävää, vastuullista päätöksentekoa. Äärilaitojen änkyröiden aika ei ole nyt.

Rakenneuudistukset työmarkkinoilla tai julkisella sektorilla eivät perinteisesti ole kuuluneet demarien vahvuuksiin, mutta uusi aika kaiken muuttaa voi.

Viheliäisen viruksen parhaita puolia ovat uudet digitaaliset etämallit niin kouluissa kuin vaikka terveydenhoidossa. Korona saattoi tilaamatta ja yllätyksenä tuoda ilmaisia rakennustarpeita pysyviä muutoksia varten.

Nyt on kiire alkaa ottaa loikkia niin digitaalisissa kuin muissakin uudistuksissa, nopeat syövät hitaat niin Euroopassa kuin muualla.

Toistemme paitoja pesemällä emme pärjänneet aikanaan, emmekä nyt valmisruokia kuljettelemalla.

Lue myös: Ravintolat ovat yhä kiinni vaikka korna tyrehtyi – maakunnat vaativat taloutta auki

21.5.2020 Kari Hakala
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Petri Hakala

Petri Hakala on toiminut 25 vuotta päätoimittajana ja toimitusjohtajana Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa, Forssan Lehdessä ja Iltalehdessä. Ura alkoi 1980-luvulla Uusi Suomi -sanomalehdessä.