Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Keskisuuret yritykset pelastetaan yritysjärjestelyin, tukevalla verotuksella ja väliaikaisella “kansallistamisella”

Talouskriisi.fi:n asiantuntijaraati etsi fasilitoitujen keskustelujensa sarjassa keinoja pelastaa keskisuuret yritykset. Keväällä on jaettu julkista tukea erityisesti pienille yrityksille, mutta kriisin pitkittyminen uhkaa seuraavaksi keskisuuria.

19.5.2020 Kirsi Riipinen
0
keskisuuret yritykset, koronakriisi, taantuma, yritystuet
Kuvitus Annika Varjonen

Kuinka varmistamme, että kasvuyrityskenttä ja kansantalous selviävät kriisistä ja voivat mahdollisimman hyvin kriisin jälkeen?

Talouskriisi.fi:n fasilitoitujen keskustelujen sarja keskittyi tällä kertaa keskisuuriin yrityksiin. Keskustelun pohjustaja, PwC:n partneri Marko Koski perusteli rajausta muun muassa sillä, että keskisuuret yritykset ovat usein viennin ja kansainvälisyyden moottoreita. Ne työllistävät alihankinnoissaan runsaasti pieniä yrityksiä.

Koski huomautti, että viimeaikaisilla tuilla on keskitytty helpottamaan pienten yritysten tilannetta, mutta kriisin pitkittyessä seuraavaksi kurimuksessa ovat keskisuuret yhtiöt.

Näiden yritysten toiminta edellyttää tervettä pääomarakennetta, joka mahdollistaa investoinnit, kansainvälistymisen ja yleensäkin kestää kasvuun liittyvät riskit.

”Olemme tänä keväänä oppineet uudet aakkoset, kirjainten V, U ja L merkityksen. Kriisistä ulospääsy V-kirjaimen muodolla on aika optimistinen. Palautuminen U:n muotoisesta kriisistä voi olla mahdollista, mutta kriisin pitkittyessä vaikutukset ovat tuhoisat. Ne koskettavat silloin myös parhaan luottoluokituksen yrityksiä”, Koski summasi.

Yrityksille rinkejä ja omistusjärjestelyjä

Koski on kuullut asiakkailtaan usein huolen siitä, ettei kriisin kestoa kyetä arvioimaan. Osa joutuu miettimään, kannattaako esimerkiksi velkaa ottaa ollenkaan, jos edessä on joka tapauksessa lopulta konkurssi.

Accountor Holdingin Timo Halonen pohti, että viisaat toimintamallit olisi löydettävä sekä kriisistä selviämiseen että toimintaan sen jälkeen.

Keskustelun aikana runsaasti kannatusta keräsi ehdotus järjestellä yrityskenttää esimerkiksi keskenään toimivilla yritysten ringeillä ja omistusjärjestelyillä. Yrityskentän uudelleenjärjestelyä voisi viedä eteenpäin asiantuntijaklusteri.

Valtio mukaan osakeanteihin

Halonen on miettinyt, olisiko suomalaisyritysten osittainen ”kansallistaminen” yksi vaihtoehto. Tällöin valtio voisi sijoitusyhtiöidensä kautta ottaa osaa suunnattuihin osakeanteihin, kunhan omistuksen raja määriteltäisiin ensin johonkin tiettyyn osuuteen asti ja valtio pysyisi vähemmistöomistajana.

”Silloin yritykset saisivat rahaa suoraan pääomaansa, mikä antaisi liikkumavaraa enemmän kuin velkaraha.”

Valtiolle tämä mahdollisuus oli kannattava, koska konkurssi on myös julkiselle taloudelle huono vaihtoehto. Lisäksi valtio saa rahaa halvalla ja voisi ottaa isompaa riskiä.

Halosen ylimenokautta koskeva idea sai kannatusta, tulisihan siitä valtiolle verotulojakin. Tilanne olisi optimaalisin, jos yksi reunaehto olisi, että mukana tässä ”kansallistamisoperaatiossa” olisi myös yksityistä rahaa.

Valtio voisi toimia strategisena omistajana ja myydä omistuksensa nousun häämöttäessä. Muille omistajille voitaisiin alun perin antaa optio lunastaa valtion osuus pois edullisella hinnalla.

Rohkeaa ohjausta yritystukiin

Runsaasti keskustelua herätti myös verotus. Atte Jääskeläinen, yksi Talouskriisi.fi:n perustajista, pohti yritysverotuksen merkitystä. 1990-laman aikoihin pääomia kannustettiin jäämään yhtiöihin houkuttelevana investointikohteena. Tähän on jo olemassa selkeä keino, avoir fiscal, jossa esimerkiksi yhtiövero voisi olla jopa nolla ja verotus iskisi vasta voittoa jaettaessa.

Yrityksiä auttaisi myös määräaikainen helpotus työnantajamaksuista. Yhteiskunnalle siitä ei välttämättä koituisi kustannuksia, sillä töissä olevista ei makseta työttömyyskorvauksia.

Juha Wiskari MCG Motti Consultingista on pohtinut nykyisiä tukimuotoja. Vaarana on, että jos niitä ei ohjata rohkeasti, niiden hyöty valuu hukkaan.

Hän huomautti, että keskisuurissa yrityksissä johdolla on muutama sata työntekijää ja yhtä paljon aivoja käytettävissä. Rankassa aivomyrskyssä, joukkojen viisauden avulla, henkilöstötuottavuutta ja toimintaa voitaisi auttaa uusiutumaan. Silloin yrityksen fokus saataisiin kirkastumaan ja kyettäisiin keskittymään tuottavaan ydintoimintaan.

Wiskari toi terveisiä tuoreesta kuntajohdon ja yritysten yhteisestä seminaarista, jossa tuntui selvä taisteluhenki. Nyt ei aiota antaa periksi, ja moni kertoi jo valonpilkahduksista.

Radikaaleja ajatuksia tarvitaan lisää

Talouskriisi.fi:n fasilitoitujen keskustelujen sarjassa oli vuorossa jo viides keskustelu. Kaikki keskustelut on fasilitoinut ammattifasilitaattori Mirjami Sipponen-Damonte, ja sen visualisoi Annika Varjonen. Tätä ennen on keskusteltu maatalouden kausityövoimasta, ravintola-alan tarpeista sekä kasvu- ja yksinyrittäjien tilanteesta.

Tiistain keskisuurten yritysten keskustelussa oltiin hyvin yksimielisiä siitä, että kriisistä selviämiseksi ja keskisuurten yritysten ahdingosta ulospääsemiseksi tarvitaan monia eri keinoja. Talouskriisi.fi:n keskustelussa ehdittiin nostaa esille lukuisia, mutta lisää keskustelua keinoista tarvitaan.

”Tarvitsemme lisää radikaaleja ajatuksia ja keinoja viedä asioita eteenpäin”, summasi PwC:n Koski.

Osallistu keskusteluun. Mikä on mielestäsi paras tapa keskisuurten yritysten auttamiseksi. Kuinka voidaan varmistaa niiden terve pääomarakenne?

Keskustelu

Kirjoittajasta

Kirsi Riipinen

Kirsi Riipinen on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka kirjoittaa taloudesta ja terveydestä mediaan ja yritysjulkaisuihin.