Kela alkaa korvata koronavirustestausta työterveydenhuollossa – SAK näkee mallissa myös ongelmia

Kansaneläkelaitos korvaa 1. huhtikuuta alkaen tehdyt koronavirus- ja vasta-ainetestit osana työterveyshuollon sairaanhoitoa. Kela on päättänyt asiasta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä alan toimijoiden kanssa keskusteltuaan.

Tilanne koskee niitä työntekijöitä, joiden työnantaja on ostanut yksityiseltä toimijalta sairauksien ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi sairaanhoidon palvelut laboratoriotutkimuksineen.

Testit ja vasta-ainetestit korvataan korvausluokassa II eli sairaanhoidon osana. Tämä tarkoittaa, että työnantajat voivat saada osan testien kustannuksista Kela-korvauksina myöhemmin osana normaalia hakumenettelyä.

Jos työnantaja on ostanut laajat työterveyden sairaanhoito- ja laboratoriopalvelut, työntekijä voi testauttaa itsensä. Testauksen pitää kuitenkin perustua tarpeeseen eli työnantajan pitää hyväksyä, ketkä saavat esimerkiksi vasta-ainetesteihin lähetteen.

Työterveystoimijat ehtivät julkisuudessakin ihmetellä, miksi työterveyspalvelujen apua testaamisessa ei hyödynnetä laajemmin.

Kelan terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Reija Jääskeläinen kertoo, että asiaa ehdittiin pohtia pitkään.

“Ilman muuta näyttää, että tarvetta laajemmalle testaamiselle on, joten siksi päätös tehtiin.”

Yksityiskohtaisia tietoja Kelan päätöksestä ei ole vielä tiedossa.

SAK näkee uhkana, että kaikkea ei korvata

Työntekijä- ja työnantajajärjestöt ehdottivat jo huhtikuun alussa, että valtio voisi osallistua koronaviruksen vasta-ainetestien kustannuksiin. Järjestöjen mallissa työnantajat maksaisivat vasta-ainetestien kustannuksista 25 prosenttia ja loput 75 prosenttia tulisi Kelan työterveyskustannuksista.

Kelan työterveyskorvaukset rahoitettaisiin esityksen mukaan siten, että valtio maksaisi puolet ja toisen puolen maksaisivat työnantajat sekä työntekijät yhdessä.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring pitää hyvänä asiana, että Kela on nyt tehnyt päätöksen siitä, että koronavirustestit oidaan korvata. Hän näkee tässä kuitenkin myös ongelmia, jos koronavirus- ja vasta-ainetestaus tulee osaksi normaalia työterveyshuollon korvausta ilman muita muutoksia.

Yksi ongelma tulee siitä, että työnantajille on määritetty laskennallinen työterveyskustannusten enimmäismäärä, josta on mahdollista saada korvauksia. Jos vuoden aikana tämä enimmäismäärä ylittyy, ei työnantaja voi saada ylittävistä kustannuksista Kela-korvauksia.

“Nyt on riski olemassa, että korvausrajat ylittyvät ja työnantajat eivät saa täyttä korvausta.”

Tämä voi tarkoittaa sitä, että työnantajat ovat haluttomia hyväksymään testejä.

Vasta-ainetestien luotettavuus kyseenalainen

Monilla työnantajilla voisi olla halua tietää, ovatko jotkut työntekijät jo sairastaneet covid-19-taudin. Haring kuitenkin varoittaa, että vasta-ainetestit voivat antaa vääriä tuloksia. Nimenomaan niin päin, että ne kertovat jonkun sairastaneen taudin, vaikka näin ei tosiasiassa ole.

Haring kertoo, että riippuen testeistä ja sairastuneiden osuudesta testattujen joukossa jopa neljä viidestä voi antaa väärän positiivisen tuloksen.

“Testit täytyy kohdistaa sellaisiin, joilla on ollut oireita tai ovat hoitaneet sairaita.”

Haringin mielestä muuten on riskinä, että jotkut luulevat sairastaneensa taudin ja lähtevät rohkeasti liikkeelle. Jos tällainen henkilö sairastuu, ei hän osaa varoa ja ehtii tartuttaa ihmisiä.