Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Kasvuyrittäjät: Ei lomauteta vaan pidetään henkilöstö tuetusti töissä

Miten kasvuyritykset ja startupit voivat selvitä parhaiten koronakriisin yli? Kysymykseen haettiin ratkaisuja Talouskriisi.fi-sivuston fasilitoimassa keskustelussa.

29.4.2020 Kirsi Riipinen
0
Kasvuyritykset koronakriisi koronatukimuodot
Kuvitus Annika Varjonen

Talouskriisi.fi-sivuston keskustelussa haettiin kasvuyrittäjien ideoita selvitä pahimman koronakriisin yli. Ideoinnin ja aktiivisen keskustelun jälkeen yrittäjät valitsivat ehdotuksistaan parhaimmat.

Eniten kannatusta saivat ajatukset siitä, että yritykset saisivat mahdollisuuden lomautusten sijaan pitää henkilöstönsä töissä. Tilannetta autettaisiin palkkatuella, jollaista käytetään nyt esimerkiksi Ruotsissa.

Kasvuyritysten keskustelun pohjusti ja sen ideat veti yhteen Voima Venturesin toimitusjohtaja Inka Mero. Hän on ehdottanut aiemmin kasvuyritysten pelastamiseksi nopeaa 200 miljoonan euron rahoitusohjelmaa, jolla valtio ohjaisi kasvuyhtiöille oman pääoman ehtoista rahoitusta vaihtovelkakirjalainana.

Meron ehdotuksessa rahoitusta ohjattaisiin vain yhtiöille, joilla on uskottava mahdollisuus menestyä maailmalla. Rahoitukseen osallistuisivat myös yksityiset sijoittajat. Talouskriisi.fi-sivuston keskusteluun osallistuneet yrittäjät ottivat Meron ehdotuksen esille ja kannattivat sitä vahvasti.

Erittäin suosituksi tuli myös ehdotus siitä, että yritystukia jaettaessa otettaisiin huomioon startupien liiketoiminnan luonne. Kasvuyhtiöt investoivat kasvuun ja tuotekehitykseen eivätkä siksi yleensä ole voitollisia. tämän ei pitäisi estää rahoitusta tai tukien saamista.

Keskustelussa mukana ollut pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta huomautti, että osa kasvuyritysten ratkaisuehdotuksista oli sellaisia, joita paraikaa työstetään tai jotka on jo ratkaistu – nopeista muutoksista on vaikea saada ajantasaista tietoa.

Esimerkiksi kasvuyhtiöiden lainajärjestelyjä varten Finveran takuumahdollisuudet ovat nyt laajemmin kasvuyhtiökentän käytettävissä ja takuun määrää saatetaan nostaa joissakin tilanteissa.

“Lisäksi keskusteluissa esille nostettu huoli startup-yritysten luonteesta ollaan ottamassa paremmin huomioon uusissa valmisteilla olevissa rahoitusehdotuksissa.”

Rahat pian loppumassa

Santavirta kertoo tuoreesta pääomasijoittajille Teollisuussijoituksen kanssa tehdystä kyselystä, jossa kartoitettiin startupien rahoituksen riittävyyttä. Sen mukaan startupeista noin reilun kolmasosan rahat loppuvat alle kolmessa kuukaudessa, kolmanneksen 7-12 kuukaudessa, kun yksi kolmannes on selviämässä vuoden tai sen yli.

”Niillä jotka ehtivät kerätä rahoitusta ennen kriisiä, on nyt hieman enemmän aikaa miettiä tulevaa”, Santavirta kertoo.

Ville Simola, Pohjoismaiden suurimman startupkeskittymän Maria01:n toimitusjohtaja, kertoo samantyyppisiä tietoja. Maria01:n yrittäjistä noin 40 prosenttia on suurissa vaikeuksissa kriisin puhjettua. Reilu neljännes sanoo sinnittelevänsä vain alle puoli vuotta ilman lisärahoitusta.

”Mutta esimerkiksi pelialalla on yrityksiä, joille kriisi on tarkoittanut positiivisia vaikutuksia.”

Koronakonkurssille kevyempi menettely

Keskustelijat pitivät tärkeänä, että 1990-luvun lamasta osattaisiin ottaa nyt oppia. Konkurssista ei haluta vastaavaa rankkaa stigmaa kuin mitä tuolloin konkurssin tehneet yrittäjät saivat kantaakseen.

Ehdotuksissa nousi suosittuna esille, että ”koronakonkurssin” tehneet yritykset voisivat saada tavanomista kevyemmän liiketoiminnan alasajon ja mahdollisuuden nopeaan takaisinnostoon.

Näille yrittäjille toivotaan ilmaista asiantuntijoiden analyysia yrityksen tilanteesta sekä neuvoja paitsi toiminnan alasajoon myös konkurssin välttämiseen.

Yhteisön ja yrittäjien tuelle koettiin olevan nyt muutoinkin vahva tarve. Yritysmaailman ja toimitusjohtajien pro-bono mentorointi ja startuppien parhaiden käytäntöjen jakamiselle ei tällä hetkellä ole luontevaa keinoa tai digitaalista alustaa.

Omat tarjouskilpailut startupeille

Runsasta keskustelua herättivät myös julkiset hankinnat startuppien liikevaihdon ja menestyksen vauhdittajina. Kasvuyrittäjien mielestä valtion ja kuntien tulisi nyt nopeuttaa hankintaprosesseja, jotka on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa.

Jotta kasvuyritykset pääsevät mukaan tarjouskilpailuihin, prosesseista on tehtävä helpompia ja kevyempiä. Yrittäjät pohtivat muun muassa Hanselin isoa asemaa ja kyselivät, olisi startup- ja kasvuyrityksille mahdollista tehdä omia tarjouskilpailuja. Toinen vaihtoehto olisi säätää erillinen hankintamenettely startupeille.

Julkisia hankintoja voitaisiin kohdentaa startupeille vaikkapa tukiseteleillä kesätyöntekijöiden palkkaamiseen tarkoitettujen kesäseteleiden tavoin. Tukisetelin saanut toisin sanoen pääsisi ostamaan startupeilta palvelun tai tuotteen.

Nykyistä palvelu- ja ravintola-alojen ahdinkoa sekä taloudellista ahdinkoa helpottaisi konkreettisesti ja erityisesti arvonlisäveron lasku. Jos se laskisi nollaan, esimerkiksi ravintola-alalla yrittäjille tulisi suoraan 14 prosentin myyntituotto.

Myös kotitalousvähennyksen verovähennysoikeutta voisi heti laajentaa kattamaan muitakin palveluja. Se voitaisiin tilapäisesti nostaa 100 prosenttiin sekä joko poistaa tai nostaa merkittävästi maksimisummaa.

Bisnesenkeleiden sijoitusten tappioiden vähennysoikeutta tulisi samoin laajentaa, jotta hyvin aikaisen vaiheen yritysten rahoitusta olisi tarjolle.

Yli 100 ideaa

Kasvuyrittäjiltä koottiin keskustelun aikana kaikkiaan toista sataa yksittäistä ideaa tilanteen helpottamiseen. Niissä toivottiin muun muassa alustatalouden yhtiöille merkittävinä työllistäjinä selkeää yhteiskunnallista ja verotuksellista asemaa sekä yrittäjästatuksen sallimista. Myös suurten ja pienten yritysten yhteistyön tiivistymistä toivottiin. Isot yhtiöt voisivat tukea nyt pienempiä aiempaa kiinteämmin pienempiä muun muassa vientimarkkinoille pääsyssä.

Yrityksille toivottiin myös mentorointikanavia ja virtuaalimessuja. Aiemmin laman selättäneet yrittäjät voisivat nyt mentoroida nuorempia. Myös kasvuyritysten parhaiden käytäntöjen tiedonvaihtoa toivotaan. Vuokriin toivotaan vähennystä vielä kesäkuun jälkeenkin.

Kasvuyrityksistä näkyvämpiä

Kasvuyritykset toivovat näkyvänsä huomattavasti nykyistä enemmän julkisessa keskustelussa.

”Meidän rooliamme ei taideta ymmärtää eikä sitä, että onnistuessamme tuomme yhteiskuntaan kipeästi tarvittavia veroeuroja”, huomauttaa oululaisen AISpotterin Anri Kivimäki.

Näkyvyyttä haetaan myös Talouskriisi.fi-sivuston keskusteluissa. Keskustelujen tulokset raportoidaan ja viedään päättäjien tietoon.

Inka Meron mielestä Talouskriisi.fi-sivuston järjestämä keskustelu oli hieno osoitus suomalaisesta aktiivisesta startup-hengestä.

”Saimme erinomaisia ideoita eteenpäin vietäväksi.”

Mero on mukana TEM:n elinkeinopoliittisessa ministeriön ohjausryhmässä, johon kuuluu yrityspuolelta myös muun muassa Ilkka Paananen.

”Tarkoituksemme on saada näkökulma ja ymmärrys siitä, missä startup- ja kasvuyrityskenttä on ja kuinka koronakriisi on vaikuttanut yritysten kysyntään ja rahoitukseen.”

Hänen mielestään nyt on tärkeää saada kasvuyrityksille sopivia instrumentteja, jotka auttavat pääsemään kriisin yli. Samalla voidaan varmistaa, että maan hieno startup-kenttä vahvistuu ja että Suomessa on jatkossakin menestystarinoita.

Osanottajilta runsaasti kiitoksia kerännen keskustelun fasilitoi Mirjami Sipponen-Damonte ja visualisoi Annika Varjonen.

Katso myös talouskriisi.fi:n aiempien fasilitoitujen keskustelujen tulokset. Keskustelut tätä ennen on järjestetty maatalouden kausityövoimasta sekä yksinyrittäjien näkemyksistä.

Keskustelu

Kirjoittajasta

Kirsi Riipinen

Kirsi Riipinen on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka kirjoittaa taloudesta ja terveydestä mediaan ja yritysjulkaisuihin.