Finanssikriisi opetti, että vahva kassa on yrittäjän paras vakuutus. Se antaa aikaa harkita keinoja, joilla pitää yritys hengissä. Kun kassa kuihtuu ja kulut juoksevat, vaihtoehdot vähenevät mutta eivät lopu kokonaan.
Suomessa on koronakriisin aikana lomautettu yli satatuhatta ihmistä ja yt-neuvottelujen piirissä on pitkälle yli 300 000. Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kyselyt kertovat, että enemmistö yrityksistä on pahassa pulassa.
Hallituksen aiempi kriisipaketti yrityksille auttaa nyt ensisijaisesti isoja ja vakavaraisia yrityksiä, joilla on mahdollisuus ottaa lainaa ja maksaa siitä perityt takaus- ja muut palkkiot. Kassakriisin kanssa kamppailevat pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat taistelemaan olemassaolostaan pääosin omin avuin.
Lainanotto tässä tilanteessa on monelle liian suuri riski, koska vielä ei ole mitään aavistustakaan rajoitusten purkamisesta.
Henkilöstö mukaan koronatalkoisiin
Yrittäjän ensimmäinen oljenkorsi on miettiä yhdessä henkilöstön kanssa, miten laskutus saataisiin rullaamaan kriisistä huolimatta. Onko uusia tapoja tuottaa tavaroita tai palveluja? Moni yritys on pystynyt siirtämään liiketoimintaansa verkkoon. Etäpalvelujen käyttö ja suosio jäävät epäilemättä kriisin jälkeen sitä edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle. Se voi avata kokonaan uusia liiketoimintanäkymiä.
Ikävämpi ja monessa tapauksessa väistämätön keino on kulujen nopea leikkaaminen. Säästötalkoista kannattaa keskustella henkilöstön ja vuokraisäntien kanssa, jotta kaikki ideat saadaan esiin. Monet suuret vuokranantajat kuten työeläkeyhtiöt ovat jo luvanneet joustaa vuokranmaksussa.
Useimmissa palveluyrityksissä henkilöstö on suurin kuluerä, joten lomautuksia on vaikea välttää, kuten kasvavat lomautustilastot kertovat. Lomautukset voi toteuttaa monella tavalla. Epävarmuus tilanteesta kalvaa kaikkien mieltä. Siksi yritysjohdon pitää kertoa avoimesti, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen ja miksi. Irtisanomiset ovat listalla vasta viimeinen keino.
Tilapaisesti ilman työtä jääneet voivat hakea työttömyyskorvausta Yleisestä työttömyyskassasta tai ammattiliittojen kassoista – jos he ovat jäseniä. Kela vastaa muun työttömyysturvan ja toimeentulotuen jakamisesta.
Tie kohti uudistumista
Monen yrittäjän katse on nyt huomisessa tai ensi viikossa, mutta yhtä aikaa eloonjäämiskamppailun kanssa pitäisi pystyä miettimään ensi syksyä ja tulevaa vuotta. Työyhteisön tuki ja osallistaminen on tärkeää, kun luodaan uusia tuotteita ja palveluita, joiden kysyntä voi räjähtää, kun kriisi väistyy.
Markkinatilannetta pitää arvioida uudella tavalla. Löytyykö vanhoista kilpailijoista nyt kumppaneita, joiden kanssa voisimme luoda jotain aivan uutta? Kivijalkakaupat, ravintolat ja kotiinkuljetuspalvelut ovat jo löytäneet toisensa.
Uudet innovaatiot ja yhteistyömuodot mahdollistavat sen, että talouskriisistä voi tulla ulos entistä vahvempana.