Jos eri alojen toimijat saisivat päättää, ”koronakonkurssi” olisi kevyt ja kotitalousvähennys hyvin laaja

Kuvitus Annika Varjonen

Talouskriisi.fi järjestää viikoittain fasilitoitavan keskustelun, joissa eri alojen toimijat etsivät yhdessä ratkaisuja vaikeisiin poikkeusajan tilanteisiin. Keskustelujen kuten myös koko sivuston tarkoitus on koota yhtenäinen ja ajantasainen talouden tilannekuva sekä löytää keinot Suomen talouden, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi.

Talouskriisi.fi:n keskusteluja on tähän mennessä järjestetty neljä: maatalouden kausityövoimasta sekä yksinyrittäjien, kasvuyritysten ja ravintola-alan tilanteesta.

Kaikki Talouskriisi.fi:n keskustelut on käyty hyvin rakentavassa hengessä ja haettu realistisia ratkaisuja, joista ainakin keskustelijoiden mielestä osa olisi hyvinkin nopeasti toteutettavissa.

Kasvuyritykset esimerkiksi ehdottavat, että yritystukia jaettaessa otettaisiin huomioon startupien liiketoiminnan luonne: kasvuyhtiöt investoivat kasvuun ja tuotekehitykseen eivätkä siksi yleensä ole voitollisia. Tällaisen tilanteen ei pitäisi estää rahoitusta tai tukien saamista.

Ne toivovat myös, että henkilöstö olisi lomautusten sijaan mahdollista pitää töissä. Tilannetta autettaisiin palkkatuella, jollaista käytetään nyt esimerkiksi Ruotsissa.

Sama ehdotus nousi esille myös ravintoloitsijoiden keskustelussa.

Ravintola-alalla toivotaan myös, että niin päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa otettaisiin huomioon alan merkittävyys. Se tuottaa vuodessa 1,6 miljardia verotuloja ja työllistää 140 000 ihmistä.

Myös kasvuyritykset mukaan julkisiin hankintoihin

Kasvuyritysten keskustelussa kannatetaan vahvasti ehdotusta, jossa kasvuyritysten pelastamiseksi luotaisiin nopea 200 miljoonan euron rahoitusohjelmaa. Siinä valtio ohjaisi kasvuyhtiöille oman pääoman ehtoista rahoitusta vaihtovelkakirjalainana.

Ehdotuksen on tehnyt tieteeseen sijoittavan pääomasijoitusyhtiön Voima Venturesin toimitusjohtaja Inka Mero, joka myös pohjusti Talouskriisi.fi:n kasvuyrityskeskustelun. Ehdotuksessa rahoitusta ohjattaisiin vain yhtiöille, joilla on uskottava mahdollisuus menestyä maailmalla. Rahoitukseen osallistuisivat myös yksityiset sijoittajat.

Kasvuyrityksissä otetaan huomioon myös konkurssin mahdollisuus ja toivotaan, ettei siitä tulisi vastaavanlaista ikävää leimaa kuin mitä 1990-luvun lamassa konkurssin tehneet saivat.  

Yrityksissä toivotaan, että ”koronakonkurssin” tehneet yritykset voisivat saada tavanomista kevyemmän liiketoiminnan alasajon ja mahdollisuuden nopeaan takaisinnostoon.

Kasvuyrittäjiä auttaisi lisäksi, jos valtio ja kunnat nopeuttaisivat hankintaprosesseja, jotka on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa. Ja jotta kasvuyritykset pääsisivät mukaan tarjouskilpailuihin, prosesseista on tehtävä helpompia ja kevyempiä.

Bisnesenkeleiden sijoitusten tappioiden vähennysoikeutta tulisi samoin laajentaa, jotta hyvin aikaisen vaiheen yritysten rahoitusta olisi tarjolla.

Ravintola-ala: Päätökset ovat myöhässä

Ravintoloitsijat kertoivat keskustelunsa aikana pettymyksestä, koska hallitus on viivytellyt alaa koskevia päätöksiä. Heidän mielestä on kohtuutonta, että ravintoloiden ovet voitaneen avata kahden viikon kuluttua mutta tiedossa ei ole, millä ehdoilla tämä voidaan tehdä.

Hallituksen nykyisen esityksen mukaan ala on saamassa tukea 123 miljoonaa euroa. Matkailu- ja ravintola-alan (Mara) ehdotus on minimissään 350 miljoonaa euroa.

Ravintoloitsijoiden mielestä akuutin vahingonkorvauksen lisäksi tulisi saada tukea puolen vuoden tai vuoden ajaksi kesäkuusta eteenpäin. He muistuttavat, että suora tuki menee pääasiassa työllistämiseen, jolloin rahaa kiertää joka tapauksessa valtion kassaan.

Alaa puhutti myös tuen laskentaperusteet. Jos siinä käytetään tammi-helmikuun tulosta, mukaan otetaan alan huonoimmat kuukaudet. Ne eivät ota huomioon sesonkeja lainkaan, eivät myöskään ravintoloita, jotka on avattu tammi-helmikuun jälkeen.

Isot työnantajat puolestaan kärsivät, jos tuki loppuu 800 työntekijään. Lisäksi ala hyödyntää paljon tilapäistä työvoimaa.

Selvää on, että mitä enemmän rajoituksia ravintoloille määrätään, sitä vaikeampaa liiketoiminnan tekeminen on. Kannattaako ravintolan avaaminen, jos kapasiteetista saa käyttöön vain 50 prosenttia?

Alan yrittäjät kritisoivat myös kello 21:n aikarajoitusta: nähtävästi suomalaisiin ei luoteta. Esimerkiksi Norjassa pöydillä on oltava metrin väli ja tarjoilu loppuu vasta kello 23.30.

Ravintoloitsijat ovat hyvin huolissaan siitä, millaisin viestein hallitus kertoo alan avaamisesta. Asiakkaat pysyvät poissa, jos hallitus korostaa ravintolapäätöksistä kertoessaan koronariskejä. Rakentavampaa olisi kertoa ammattitaitoisesta alasta, joka huolehtii asiakkaidensa turvallisuudesta.

Yksinyrittäjät: YEL-maksut katki toistaiseksi

Yksinyrittäjien keskustelua väritti toivo tulevasta: he haluavat jatkaa yritystoimintaansa, jos vain selviävät kriisivaiheen yli.

Heidän kassavirtatilannettaan auttaisivat yksinkertaiset ja välittömät toimenpiteet. Yksi tällainen voisi olla esimerkiksi verotuksen lykkääminen. Lähitulevaisuutta auttaisi, jos arvonlisäveroja ei syvimmän kriisin aikaan perittäisi tai ne palautettaisiin alkuvuodelta.

Heitä auttaisi tiukimpina aikoina myös vuokrahelpotukset ja muiden kiinteiden kulujen leikkaukset. Merkittävä yhteiskunnan tuki olisi katkaista kokonaan tämän vuoden YEL-maksut.

Yksinyrittäjien mielestä nyt tulisi kiinnittää huomiota myös kuluttajien ostovoiman ylläpitoon ja vahvistamiseen. Suoraa rahoitusta ei tulisi kohdentaa kuitenkaan kerralla vaan hitaammin talouskriisin aikana.

Jo lähitulevaisuutta auttaisi palvelu, jossa yksinyrittäjät voisivat rakentaa tiimejä. Julkiset tarjouspyynnöt ovat usein niin laajoja, ettei yksinyrittäjän ole mahdollista osallistua niihin.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista puolestaan voisi helpottaa elämysostoseteleillä, joilla tuettaisiin kulttuuria tai mahdollisesti muitakin toimialoja. Ideana olisi saada yritykset kehittämään elämyksiä, joita ihmiset haluavat nyt.

Maatalousala: Rinnastusta marjanpoimintaan

Keskustelu maatalouden kausityövoiman ongelmista järjestettiin huhtikuun toisella viikolla, kun keskustelu ulkomaisen työvoiman maahantulon ongelmista oli kiivaimmillaan.

Talouskriisi.fi:n järjestämä keskustelu vahvisti hyvin selväksi, että ammattitaitoiset ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat elinehto yrittäjille. Jos heitä ei saada Suomeen tänä kautena, tulevatko he enää koronakriisin jälkeenkään?

Alan keskustelussa nousi esille myös, kuinka maatilat ja puutarhat eivät ole tottuneet käyttämään henkilöstöpalveluyrityksiä. Alaa auttaisikin helposti saatava tieto siitä, miten henkilöstövuokraus toimii ja miten helppoa ja vaivatonta se on.

Keskustelijat ehdottivat lisäksi, että maataloustyö olisi verovapaata 3 000 euroon saakka. Maataloustyö voitaisiin myös rinnastaa marjanpoimintaan, jolloin siitä saatava tulo tehtäisiin verovapaaksi.

Lisäksi työttömien ja lomautettujen tulisi saada mahdollisuus tehdä maatalouden ja puutarha-alan töitä ilman työttömyyskorvauksen menetystä.

Satoja käytännön ideoita

Keskusteluissa on saatu satoja yksittäisiä ideoita. Niissä on pohdittu esimerkiksi mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennyksen verovähennysoikeutta kattamaan palveluja nykyistä laajemmin.

Keskusteluissa on noussut esille myös mentoroinnin tarve. Eri toimialojen yrityksissä toivotaan konkareiden mentorointia sekä apua tukiviidakkoon. Yksinyrittäjät kaipaavat myös työterveyshuollon kaltaisia palveluja.

Osanottajiltaan runsaasti kiitoksia keränneet keskustelut on fasilitoinut Mirjami Sipponen-Damonte ja ne on visualisoinut Annika Varjonen.

Talouskriisi.fi:n fasilitoitavat keskustelut jatkuvat. Tiistaina 19.5.2020 kello 11.30–13 on vuorossa yritysten rahoitus. Keskustelun pohjustaa tuolloin yritysjärjestelyjen asiantuntija, PwC:n partneri Marko Koski.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Mitä mieltä olet eri alojen aiemmista keskusteluista? Onko mielessäsi  ehdotuksia, jotka kannattaisi kertoa muillekin? Ole hyvä, areena on vapaa!