Ihmiset haluavat muuttaa arkeaan pysyvästi – mutta mihin suuntaan?

“Surullisinta tässä koronatilanteessa tulee olemaan se, jos mikään ei muutu tämän jälkeen.”

Näin totesi eräs ystäväni, kun keskustelimme koronan aiheuttamasta ahdistuksesta, surusta ja pelosta. Eniten häntä huolestutti se, että jatkamme ympäristöä tuhoavaa elintapaamme.

Kommentti kertoo siitä, kuinka lataamme kriisiin myös toivoa. Kun maailma sellaisena kuin tunnemme mullistuu ympärillämme, etsimme horisontista jotain parempaa.

Kun koronakriisi oli alkuvaiheessa, vallitsi maailmalla vielä toivo siitä, että kyse on lyhytaikaisesta muutaman kuukauden häiriöstä. Nyt nämä toiveet näyttävät haihtuneen. Kyseessä on pitkäaikainen kriisi, joka kestänee ainakin tämän vuoden.

Tämä voi tarkoittaa monelle suurta epävarmuutta riittävästä rahasta ruokaan ja lääkkeisiin ja ahdistusta eristäytymisestä. Jos on siinä onnellisessa asemassa, että työt jatkuvat jollain tavalla, säästöt riittävät tai työttömyyskassa turvaa jonkinlaisen toimeentulon, on tilanne hyvin erilainen. Ihmisillä on aikaa pohtia elämää.

On vaikea ennustaa toimiiko korona jonkinlaisena sysäyksenä kohti ympäristöä säästävää elämäntapaa. Selvää kuitenkin on, että laajat muutokset lähtevät ihmisistä. Meidän jokapäiväisestä arjesta.

Nyt monelle on paljastunut, että jotain omassa arkielämässä on ollut pielessä. Isossa-Britanniassa julkaistu kysely kaksi viikkoa sitten paljasti, että alle 10 prosenttia briteistä haluaa palata koronan jälkeen takaisin samaan tilanteeseen. Suurimpana syynä tähän oli nykyinen puhtaampi ilma ja korostunut yhteisöllisyys. Myös Helsingin Sanomat on kirjoittanut, kuinka osa lehden lukijoista haluaa muuttaa arkeaan pysyvästi.

Tilanne on saanut monet miettimään niitä asioita, joihin aika aiemmin kului. Samalla syntyy tärkeitä hyvinvoinnin kysymyksiä. Sainko aiemmin tekemistäni asioista enemmän energiaa kuin ne minulta veivät? Mikä on minulle arvokasta?

Ihmisten käytös muuttunee kriisin myötä jollain tavalla. Laajempia yhteiskunnallisia muutoksia on vielä tässä vaiheessa vaikea varmuudella ennustaa. Kohtuullisen varmalta alkaa näyttää kaksi asiaa: työpaikoilla etätyö sekä videopalaverit lisääntyvät ja erilaiset digitaaliset palveluratkaisut kasvattavat suosiotaan.

Näistä muutoksista voi päätellä jo tässä vaiheessa muutaman kehityssuunnan.

1. Toimistotilojen tarve vähenee

Toimistotilat ammottavat monessa työpaikassa nyt tyhjillään tai puolityhjinä. Vaikka rajoituksia aletaan pian purkaa, työpisteet eivät täyty entiselleen vielä pitkään aikaan. Monet työntekijät haluavat vähentää riskejä ja jatkavat ennemmin etätöitä.

Jossain vaiheessa vuokralla olevat yhtiöt alkavat harkita tilojen vähentämistä.

Pidemmällä tähtäimellä vaikutukset ovat luultavasti vielä selvempiä. Kun koronavirus saadaan kukistettua, on moni työntekijä jo tottunut etätyöhön ja tekee töitä kotoa käsin aiempaa useampana päivänä.

Tämä tarkoittaa, että monessa kasvavassa yrityksessä ei ole tarvetta laajentaa toimiston kokoa entiseen malliin.

Esimerkkiä voi hakea vauhdilla kasvaneista it-yhtiöistä, joissa jo pitkän aikaa on ollut vähemmän työpisteitä kuin työntekijöitä. Toki näiden yhtiöiden kohdalla tilannetta helpottaa se, että työntekijät tekevät usein töitä asiakkaiden tiloissa. Siltikin periaate tulee luultavasti olemaan se, että jos kaikki työntekijät ovat paikalla, ei kaikille riitä työpisteitä.

2. Etähuollot ja etävastaanotot yleistyvät

Suomessa teollisuusyhtiöiden tuloista iso osa tulee tänä päivänä huoltopalveluista. Esimerkiksi hissiyhtiö Koneella huollon ja modernisoinnin osuus liikevaihdosta on 47 prosenttia. Voimalaitoksia sekä paperi- ja sellukoneita valmistavassa ja huoltavassa Valmetissa huoltopalveluiden osuus on 39 prosenttia liikevaihdosta.

“Koronapandemia on antanut buustin digitalisaatioon. Pystymme etänä huoltamaan monia laitteita”, Valmetin hankintapäällikkö Jani Suomalainen kertoo haastattelussa.

Valmetilla laitteiden tilaa ja huoltotarvetta arvioidessa käytetään avuksi myös virtuaalilaseja.

Myös lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien etävastaanotot ovat muuttuneet osaksi normaalia korona-arkea. Kun ihmiset ovat oppineet käyttämään näitä, eivät he välttämättä lähdekään yhtä helposti terveyskeskuksiin. Terveystalo on kertonut, että maaliskuun alussa Terveystalon chatissa, videoyhteydellä ja puhelimitse tapahtuvien vastaanottojen kysyntä ponkaisi kymmenkertaiseksi.

3. Lentäminen vähenee

Lomautukset, irtisanomiset ja yleinen pelko tulevat vähentämään varsinkin ulkomaanmatkailua pidemmän aikaa. Lisäksi yleistyneet virtuaalipalaverit ja etähuollot tulevat vähentämään työmatkaliikennettä ulkomaille.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner arvioi tuloskatsauksessa, että lentoliikenne palautuu viime vuoden tasolle 2–3 vuodessa. SAS puolestaan arvioi lentoliikenteen määrien palautumisen koronaa edeltävälle tasolle kestävän joitakin vuosia.

Lisää tietoa tarvitaan

Lopulta koronan aiheuttamat pitkäaikaiset muutokset käyttäytymisessä voivat myös osoittautua pieniksi hienosäädöiksi. Ehkä töitä ja jumppia tehdään enemmän kotona pieruverkkareissa ja verkostoituminen jätetään vähemmälle, mutta muuten palataan vanhaan arkeen.

Jotta yritykset osaavat varautua tulevaan, meidän täytyy ymmärtää ihmisiä paremmin. Mikä aiemmassa arjessa ahdisti ja miten ihmiset voisivat parantaa arkeaan?

Näihin kysymyksiin vastaamiseen tarvitsemme kyselyitä ja tutkimuksia. Osana tätä työtä Talouskriisi julkaisee viikoittain Omnicom Media Groupin toteuttamaa kyselyä kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Viime viikolla Omnicomin keräämät vastaukset kertoivat, että kuluttajien ostoaikeet olivat kääntyneet kuopasta ylöspäin.

Tarvitsemme myös filosofi ja tutkija Frank Martelan näillä sivuilla esittämää eri tieteenaloihin perustuvaa hyvinvoinnin arviointia ja kriisistä palautumista. Laajalla yhteistyöllä voimme myös minimoida koronakriisin pitkäaikaiset vaikutukset.

Siis ne ikävät vaikutukset.

Kerro keskustelussa, mitä yhteiskunnallisia tai arjen asioita voisimme luontevasti parantaa koronakriisin yhteydessä?