Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Hyvät vakuudet voivat olla yritykselle kohtalokkaat

LähiTapiola -ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander muistelee mitä hän oppi 1990-luvun lamasta silloisena Keran, eli nykyisen Finnveran toisen edeltäjäyhtiön toimitusjohtajana. Hän sanoo, että pk-yritysten rahoitus ei toimi, jos se jätetään vain pankkien varaan. Palveluyritykset eivät löydä tarvittavia lisävakuuksia – joiden antaminen voi koitua myös yrityksen kohtaloksi.

8.4.2020 Erkki Moisander
0

Tämä kriisi palautti mieleeni kokemukseni 1990-luvun laman hoidosta Keran toimitusjohtajana palautuivat mieleen melko tuoreina.

Keralla oli juuri kehitetty asiakkaista viisiportainen riskiluokitus eli järjestelmä, jolla tunnistettiin elinkelpoiset yritykset. Näitä rahoitimme ja opastimme myös pankkeja. Heillä kaikki asiakkaat olivat samassa salkussa ilman toimivaa riskiluokitusta, vain vakuudet olivat kriteereinä.

Osaava yritystutkimuksen henkilöstö loi pohjan riskien hallinnalle. Se ei ole enää samassa loistossaan.

Pk-yritysten rahoitus ei toimi, jos se jätetään vain pankkien varaan. Palveluyritykset eivät löydä edes 20 prosentin lisävakuutta, jotta saisivat Finveran 80-prosenttisesti takaaman lainan pankista.

Toisaalta pankit ryhtyvät selvästi valikoimaan asiakkaitaan. Päätökset eivät aina perustu siihen, miten kannattavia asiakkaat ovat, vaan siihen, mitkä asiakkaat uhkaavat aiheuttaa pienimmät luottotappiot pankille.

Joskus hyvät vakuudet johtavat umpikujaan, koska pankki ei lähde ottamaan pienintäkään lisäriskiä, jos vakuudet puuttuvat. 

1990-luvulla pankit valikoivat tarkkaan eri toimialoilta yrityksiä, joita rahoittivat. Silloin kaatuivat usein ne, joiden vakuudet olivat lähes täysimääräisinä pankissa. Näin pankki minimoi luottotappionsa kun realisoi kaatuneen yrityksen vakuudet. Usein paras tilanne yritykselle on, että pankilla on yrityksessä riittävästi, jolloin pankki on halukkaampi auttamaan yritystä jotteivät luottotappiot realisoidu.

Nyt ajaudutaan koronan aiheuttaman kriisin vuoksi tilanteeseen, jossa käyttöpääoman luototuksessa on oltava sadan prosentin takaus. Investointien luototuksessa 80 prosentin takaus kenties riittää.

Maailmalla on ollut useita eri malleja, joilla on kannustettu alkavia yrityksiä liikkeelle. Niistä voisi löytää malleja ja ideoita tähän tilanteeseen. Esimerkiksi viimeisten vuosien, vaikkapa yhden tai kolmen vuoden aikana maksetut verot voisivat olla yritykselle kohdistetun suoran tuen perusteena. Samoin maksetut palkat ja niistä maksetut verot tai veronluonteiset maksut voisivat olla eräs laskentaperuste.

Tesin pääomasijoitukset eivät tule ilman tiukkaa ohjausta auttamaan kovinkaan montaa yritystä. On tarkkaan määriteltävä, mitkä ovat perusteet sijoittamisessa.

Finnveralla saattaa olla luontainen halu maksimoida riskiluokitukseen perustuva takausprovisionsa. Nyt niiden maksimitasoa on tarkistettu, mutta helpoin tapa olisi sopia suoraan valtion kanssa Finnveralle tulevasta kompensaatiosta takausprovision alentamiseksi esimerkiksi 0,5 prosenttiin.

Pankki tarvitsee ulkopuolisen kumppanin mukaan arvioimaan yrityksen rahoitus- ja menestymiskelpoisuutta. Finvera lienee harvoja yritysten ammattimaisia analysoijia.

Kirjoittajasta

Erkki Moisander

Erkki Moisander on ekonomi, hallitusvaikuttaja ja pääomasijoittaja, joka jäi eläkkeelle LähiTapiola -ryhmän pääjohtaja tehtävästä helmikuussa. Hän oli valtiollisen erityisrahoitusyhtiön Keran toimitusjohtaja 1989–1997. Kokoomuksen kansanedustaja hän oli 1983-1987.