Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Hallituksen tempoilevat yritystuet lisäävät epävarmuutta – kehittämistuki vaihtuu kustannustukeen

Suomi tarvitsee uuden teollistamisstrategian. Vaikka Jouko Marttila ei ole valtiokapitalismin ystävä, hän etsii mallia Urho Kekkosen julkaisemasta pamfletista. Onko maallamme malttia vaurastua?

14.5.2020 Jouko Marttila
0
Elinkeinoministeri Mikä LIntilä poistuu yritysten kustannustuen neuvotteluista. Aihe: koronakriisi, yritystuet
Elinkeinoministeri Mika Lintilä poistui Säätytalolta koronakriisin uuden yritysten kustannustuen neuvottelusta torstaina 13. toukokuuta 2020. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva

Lomautettujen työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kaikkien aikojen ennätykseen, jopa 1990-luvun lamavuosia korkeammaksi. Hallituksen hidas ja epäjohdonmukainen yritystukilinja on saanut yrittäjät varautumaan pahimpaan. Uusi kustannustuki auttaa, mutta suurin vahinko on jo tapahtunut.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan yritysten kustannustuella yritetään estää konkurssiaalto ja työpaikkojen menetykset. Yrittäjät kysyvät syystäkin, miksi vasta nyt, kun konkurssit ja irtisanomiset ovat jo käynnissä.

Hallitus teki virheen aloittaessaan tukien myöntämisen kehittämisrahoista, vaikka suurin hätä syntyi liiketoiminnan kassavirran kuivumisesta.

Useimmilla yrityksillä oli rahaa palkkoihin ja vuokriin vain pariksi kuukaudeksi. Silloin olisi tarvittu laastariksi yleistukea, koska katse oli henkiinjäämisessä, ei tulevaisuuden toiminnan kehittämisessä. Yleistuki olisi myös kohdentunut helpommin oikeisiin osoitteisiin.

Nyt ELY-keskusten ja Business Finlandin jakamat koronaan liittyvät kehittämistuet ajetaan alas, vaikka suurin tarve niille olisi yrityksissä, joilla on elinvoimaa uudistua ja luoda kasvua.

Tempoileva tukipolitiikka heikentää yrittäjien luottamusta tulevaisuuteen. Se vähentää riskinottoa ja investointihalukkuutta. Uusien työpaikkojen luominen on ainoa keino pelastaa hyvinvointipalvelut tulevalta rahoituskriisiltä.

Kustannustuen ehdot vielä arvailujen varassa

Edelleen jää epäselväksi, kenelle uutta kustannustukea annetaan ja kuinka paljon. Lehtitietojen perusteella tuki jaetaan Valtiokonttorista yrityksille, joiden liikevaihto on koronakriisin vuoksi laskenut 25–30 prosenttia, mutta yksityiskohdat selviävät vasta lainvalmistelussa.

Tukea saa vähintään 2 000 ja enintään 100 000 – 200 000 euroa. Tuen kokonaismäärä nousee lähelle miljardia euroa ja tuen määrä on sitä suurempi, mitä enemmän liikevaihtoa on menettänyt.

Hallitus varautuu siihen, että tukea voitaisiin myöntää tarvittaessa syksyllä uudestaan, jos pandemia ei helpota. Tällä erää tukea voi saada kahdelta kuukaudelta.

Ravintoloille myönnettävän tuen, aukiolosäännösten ja asiakasrajoitusten osalta neuvottelut jatkuvat ainakin ensi viikkoon.

Hallituksen pitäisi luoda pitkän aikavälin strategia

Hallitus näyttää kompuroivan yritystukien kanssa samaan tapaan kuin koko koronakriisissä. Toimenpiteiden pitkän aikavälin tavoite jää epäselväksi. Kaikkia yrityksiä ei voi tukea loputtomiin.

Pelisääntöjen pitää olla kirkkaat, jotta sekä tuensaajat että veronmaksajat pitävät tukipolitiikkaa oikeudenmukaisena. Millä perusteella tukia jaetaan syksyllä, jos pandemia ei väisty? Se olisi hyvä kertoa etukäteen.

Valtion myöntämiä tukia on helppo lisätä, mutta vaikea purkaa. Se on nähty lukuisissa yrityksissä harventaa miljardien suuruista yritystukiviidakkoa. Vaikka elämme keskellä kriisiä, olennaista on löytää tapa tukea niitä toimialoja ja yrityksiä, joilla on edellytykset luoda tulevaa kasvua ja maksaa tuki tulevina tuottoina ja veroina takaisin.

Pitää välttää tilannetta, jossa yritykset pysyvät pystyssä vain valtion tuella. Siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa.

Jouko Marttila

Markkinataloudessa hallituksen tehtävänä on luoda puitteet ja edellytykset menestyvälle yritystoiminnalle. Yrityksille suunnattu toimialasta riippumaton yleistuki voi toimia vain lyhytaikaisena tehohoitona.

Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden luoda Suomelle kokonaan uusi teollistamisstrategia.

Tuki suunnattaisiin valikoiduille toimialoille, jotka vastaavat parhaiten tulevaisuuden tarpeisiin: ilmastonmuutokseen, kierrätykseen, vähäpäästöiseen tuotantoon, automatiikkaan, robotiikkaan, tekoälyyn, digitalisaatioon, terveydenhuollon innovaatioihin, kestävään luontomatkailuun, lähiruuan tuotantoon. Meillä on varaa, mistä valita.

Vaikka en ole valtiokapitalismin ystävä, mallia voisi hakea Urho Kekkosen vuonna 1952 julkaisemasta pamfletista Onko maallamme malttia vaurastua.

Pamflettia seuraavien vuosikymmenten aikana Aasian tiikerit Hongkong, Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan noudattivat samankaltaista valtiokapitalistista strategiaa menestyksekkäästi. Samat maat ovat onnistuneet myös koronaviruksen taltuttamisessa.

Lue myös: Hallituksen strategia tietää monelle ankeaa elämää

Keskustelu

Kirjoittajasta

Jouko Marttila

Valtiotieteiden tohtori Jouko Marttila on pitkän linjan taloustoimittaja ja viestintäammattilainen. Hän on Arvopaperi-lehden ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaita. Lisäksi hän on toiminut virkamiehenä Euroopan pankkivalvonnassa ja Suomen Pankissa.