Entä jos Suomen uusi normaali vaatii maskeja jokaiselle?
Entä jos koronavirus ei taltukaan kontaktien välttämisellä, tai siihen ei löydy rokotetta vaan virus mutatoituu ja synnyttää uusia epidemioita kuin influenssa. Ratkaisu epidemian taltuttamiseen voisi sittenkin olla hengityssuojaimet – ei itsen, vaan muiden suojaamiseksi tartunnoilta.
Lue myös: Talouskriisin aktivistit etsivät maskeja villistä idästä ja lännestä
Lue myös: Suomalaisyrityksen tuotteella maskin suojausteho kasvaa
Koronavirus on katala vihollinen. Se ei käyttäydy niin kuin perinteiset virukset. Yhteiskunnan toiminnan rajoittaminen on nyt myös ajan peluuta, koska vihollisen aikeista halutaan saada jonkinlainen kuva. WHO:n mukaan ei ole todisteita, että sairastaneelle syntyisi immuniteetti uutta koronatautia vastaan. Ei ole varmaa, saadaanko toimivaa rokotetta kehitettyä.
Suomalainen keskustelu suojamaskeista on keskittynyt siihen, miten suojaimet voivat suojella käyttäjäänsä tartunnalta. Vähemmälle on jäänyt se, että suojainta käyttävä vähentää muiden tartuttamista vaiheessa, jossa hän ei vielä edes tiedä olevansa viruksen kantaja ja tartuttaja.
Yhdyvaltalainen lehti The Atlantic on laatinut erinomaisen katsauksen suojamaskeihin ja niitä koskevaan keskusteluun. Tämän jutun tiedot ovat pääosin peräisin siitä. Jos asia kiinnostaa, kannattaa lukea alkuperäinen, pidempi artikkeli The Real Reason to Wear a Mask.
On helpompi suojella muita kuin itseä
Suojautuminen tartunnalta on vaikeaa. Silloin pitää käyttää sairaalatasoisia suojaimia, ja niitä pitää osata käyttää oikein. Sen sijaan muiden tartuttamisen vähentäminen on helpompaa. Siihen riittää kangasmaski.
Ja, nyt se olennainen tieto: Maskit vaikuttavat koko väestön tasolla samalla tavalla kuin ravintoloiden sulkeminen, massatapahtumien kieltäminen tai vaikkapa etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin. Se vähentää epidemian leviämistä. Mitä vähemmän yksi taudin kantaja tartuttaa muita, sen parempi, ja kun keskimäärin tartuttamisia on vähemmän kuin yksi, epidemia alkaa hellittää.
Siksi pienikin pienennys tuossa tartuttavuusluvussa vähentää merkittävästi tautiin sairastuvien ja kuolevien määrää.
Ihminen tartuttaa muita koronaviruksilla yskiessään, aivastaessaan, mutta jopa puhuessaan. Vaikutus ulottuu kauemmaksikin kuin kahden metrin päähän.
The Atlantic viittaa tutkimukseen, jonka mukaan pelkkä puuvillakangas vähentää suusta erittyvien virusten määrää 99 prosenttia. Harvemmat tarttuvat, ja tauti iskee vähemmällä voimalla niihin jotka viruksia kuitenkin saavat elimistöönsä.
Lehti myös viittaa kolmeen tutkimukseen, jonka mukaan lähes puolet tarttumisista tapahtuu vaiheessa jossa ihmiset eivät vielä yski tai aivastele, eivätkä he tunne itseään sairaaksi.
Kun kaikki käyttävät, kaikki hyötyvät
Koska emme tiedä ketkä ovat jo sairastuneet, ainoa mahdollisuus on että kaikki käyttävät maskeja. Ja kun kaikki käyttävät, kaikki hyötyvät. Maskin käyttö on kuin verojen maksu: Panostus yhteiseen hyvään.
Espanjantaudin tartuttavuusluku, R, oli 1,8. Koronan luku ilman rajoitustoimia on vähintään 2,4. Kun luku laskee alle yhteen, epidemia laantuu. Maskien käytön tehokkuus riippuu R-luvun lähtötasosta, maskeja käyttävien osuudesta väestössä ja maskin suodatustehosta.
The Atlanticin käyttämän tieteellisen asiantuntijajoukon näkemys on, että jos 80 prosenttia ihmisistä käyttäisi julkisilla paikoilla maskeja, joiden teho olisi 60 prosenttia, R-luku laskisi alle yhden. Pelkästään tämä toimenpide riittäisi siis taltuttamaan virusepidemian.
Esimerkiksi Hongkongissa yli 80 prosenttia käyttää maskeja, ja äärimmäisen tiheästi asutussa maassa on raportoitu vain neljä vahvistettua koronakuolemaa. Yli 30 maata vaatii suojainten käyttöä julkisilla paikoilla. Euroopan unionissa näin on päättänyt Tsekin tasavalta. Maskit yhdistettynä kontaktien vähentämiseen on vielä tehokkaampaa.
Jos kangasmaski ei tunnu riittävältä, voi vaihtaa parempiin suojaimiin. Kannattaa kuitenkin huomata, että muiden suojaamiseen ei kelpaa sellainen hengityssuojain, jossa on venttiili hengittämisen helpottamiseksi. Se päästää virukset läpi ulkoilmaan. Ainakin venttiili pitää peittää teipillä.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoi viime viikolla talouskriisi.fi:n haastattelussa, että pelkästään työntekijöiden suojaaminen voi vaatia Suomessa viisi miljoonaa suojainta päivässä.
Voi olla, että Suomi tarvitsee vieläkin enemmän, jos pandemiaa ei muuten saada kuriin. Ja juuri siksi se, että Suomeen ensiksi saadaan ja lopulta Suomessa myös itse valmistetaan maskeja, on niin tärkeää.
Lue myös: Talouskriisi.fi:n aktivistit etsivät maskeja villistä idästä ja lännestä