Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Elinkeinoelämä kerää rivejään suojamaskien tuotantoon

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt elinkeinoelämälle listan kriittisistä suojatarvikkeista, joista tulee pula ja joissa kotimaisen tuotannon käynnistäminen on tarpeen. Yritysten on pahimmillaan luotava kyky jopa satojen miljoonien hengityssuojien valmistamiseen muutamassa viikossa. Hengityskoneita ei katsota tarvittavan, ja koronatestaamisen julkinen puoli haluaa tehdä itse.

7.4.2020 Atte Jääskeläinen
12

Maan hallitus on tarttunut valikoivasti elinkeinoelämän tarjoukseen, jonka Pekka Lundmark sunnuntaina esitti julkisestikin talouskriisi.fi -sivustolla. 

Suomessa tarvitaan ainakin kymmeniä miljoonia suojamaskeja, ellei satoja miljoonia, tämän koronakriisin aikana. Terveydenhuolto tarvitsee myös suojavaatteita, kasvosuojia ja suojapeitteitä. Ensimmäinen erä Kiinasta, kaksi miljoonaa kirurgista maskia ja 230 000 hengityssuojainta näyttäisi vihdoin saapuneen Suomeen ministeri Aino-Kaisa Pekosen twiitin mukaan.  Silti suomalaista tuotantoa tarvitaan tämän hetken arvion mukaan ainakin kymmenissä miljoonissa laskettava määrä, koska ulkomailta tarvittavaa määrää ei saa.

Suomalaisyritysten, kuten kuitukankaita valmistavien Suomisen ja Alhstrom-Munksjön materiaaleista niitä voisi syntyä, mutta tekijöiksi tarvitaan tekstiili- ja muoviteollisuuden lukuisia yrityksiä. Kaikkien pitää läpäistä VTT:n tai Fimean seula ennen kuin luvat voi antaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kriittisten puutteiden listalla ovat suojamaskit, sekä kertakäyttöiset että pestävät, ja myös suojavaatteet. Listalla on myös suojapäähineet, kengänsuojat, käsineet ja suojavisiirit.

Suojamaskeja toivotaan yhä Kiinasta

Monet näistä tarvikkeista ovat normaalioloissa tuontitavaraa Kiinasta. Hallituksen toimet tähtäävät edelleen siihen, että kansainvälisiltä markkinoilta saadaan huomattava määrä esimerkiksi hengityssuojaimia. Jos näin ei ole, kotimaisten toimijoiden pitää kenties venyä jopa satojen miljoonien maskien valmistukseen – siis sellaisen tuotteen, joka on niille uusi.

Valmiutta kotimaiseen tuotantoon on löytynyt. Massatuotanto pitäisi saada kuitenkin käyntiin mahdollisimman pian, viimeistään toukokuun alussa, eli vain kolmen viikon päästä.

Tilanne on ilmiselvästi räjähdysherkkä. Kansakunnan yhtenäisyydestä puhutaan, mutta jännitteet taustakeskusteluista pulppuavat julkisuuteenkin.

Tunnelmaa ei paranna se, että sairaanhoitopiireillä olisi pitänyt olla näistä varusteista varmuusvarastot, mutta ne eivät ole noudattaneet ohjeita ja varastot ovat olleet puutteellisia. Huoltovarmuuskeskuksen varastoista suojamaskeja onneksi löytyi – sattumalta – vaikka HVK:n velvoitteisiin näiden varastointi ei kuulu.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori herätti huomiota twiittaamalla maanantai-iltana, että “suojavarustekysymys saa täysin kafkamaisia piirteitä. Helsinki yksin tarvitsee yli miljoona suu- ja nenäsuojaa viikossa.” Tästä pääsee helposti satoihin miljooniin, kun luvun muuntaa koko Suomeen ja kuukausia kestävään kriisiin.

Kokoomuslainen Vapaavuori sivalsi myös elinkeinoelämää:

“(Pienimuotoista visiirituotantoa lukuunottamatta) olen myös erittäin pettynyt suomalaisen elinkeinoelämän kykyyn ottaa suojavarusteiden kotimainen valmistus tosissaan, vaikka tästä on puhuttu jo monta viikkoa.”

Kaikkien mielestä Vapaavuoren twiitti ei ollut reilu. Yritykset ovat tehneet systemaattisesti kartoitusta miten valmistus voisi järjestyä ja sitä tehdään edelleen.

Koronatestitkin kiristävät välejä

Helsingin Sanomat raportoi tiistaina, että välit ovat kiristyneet ainakin koronatesteistä ja yksityisten käyttöön osoitetuista suojavarusteista keskusteltaessa.

Mehiläinen alkoi jo aiemmin lennättää omien asiakkaidensa koronatestejä Etelä-Koreaan. Yksityiset terveysfirmat olisivat valmiit tekemään julkiselle alihankintana jopa tuhansia koronatestejä päivässä eli kaksinkertaistamaan Suomen testauksen, mutta julkinen kasvattaa mieluummin omaa kapasiteettiaan.

Kyse voisi olla teoriassa hinnasta, mutta yksityisten mukaan hinnoista ei ole edes keskusteltu, raportoi Helsingin Sanomat.

Olennainen ero on, puhutaanko testaamisesta vai testeistä. Jälkimmäisiä, siis testauksessa tarvittavia materiaaleja, ministeriö pyrkii hankkimaan, mutta se katsoo että testaamiseen julkisen kapasiteetti riittäisi.

Hengityskoneita ei pyydetty

Myös yksityisten tarjoukset hengityskoneiden tekemisestä Suomessa tai muutoin tehohoidon kapasiteetin kasvattamisesta eivät ministeriön mukana ole tarpeen. Sen skenaarioiden mukaan tämä ei ole pullonkaula.

Riskinä on se, että jos pullonkaula kuitenkin syntyisi, hengityskoneita ei ehdittäisi tehdä. Niiden valmistamisen käynnistäminen kestää nopeimmillaankin viikkoja päätöksestä.

Kyse on myös rahasta

Suomessa on kaksi suurehkoa yritystä, jotka valmistavat erikoiskuituja ja kuituraaka-aineita, joista maallikko voisi kuvitella suojamaskeja ja muita suojavaatteita syntyvän. Nämä ovat Ahlstrom-Munksjö ja Suominen. Saamamme tiedot kertovat, että näiden kanssa on keskusteltu.

Kyseiset kaksi yritystä ovat kuitenkin vain materiaalin tuottajia. Niiden valikoimaan kuuluvat erilaiset kuitu- ja suodatinkankaat. Nekin ovat kuitenkin hajauttaneet tuotantoaan maailmalle, ja maailmalla rajoitetaan näiden materiaalien viemistä pois valmistusmaasta.

Toinen ongelma on tekstiiliteollisuuden tuotannon sijoittuminen halvan työvoiman maihin. Aniharvat yritykset ompelevat enää tuotteensa Suomessa.

Ja lopulta on kyse myös hinnasta ja laadusta. Jos suojamaskit saisi Kiinasta, ne olisivat merkittävästi halvempia kuin Suomessa tuotetut. Kyse on suurista summista, jos tilausmäärät lasketaan kymmenissä tai pahimmissa skenaarioissa sadoissa miljoonissa kappaleissa.

Erään yrityksen edustaja totesi, että maskeja on monenlaisia ja suurin osa niistä vain näyttötarkoitukseen. Oikeasta ja toimivasta virussuojasta ei olla halukkaita maksamaan.

7.4.2020
0
7.4.2020
0
7.4.2020
0
7.4.2020
0
7.4.2020 Päivi Menard
0
7.4.2020 Päivi Menard
0
8.4.2020
0
8.4.2020
0
8.4.2020 Minna Takala
0
8.4.2020
0
12.4.2020 Timo Jii
0
14.4.2020 Kai Häppölä
0

Osallistu keskusteluun

Tarkista salasana.

Kirjoittajasta

Atte Jääskeläinen

Atte Jääskeläinen on LUT-yliopiston Professor of Practice ja median strategiaa ja kulttuurimuutoksia Euroopassa konsultoiva yrittäjä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana, STT:n toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä taloustoimituksen esimiehenä Helsingin Sanomissa.