Rekisteröinti onnistui. Kirjaudu sisään.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tervetuloa! Ratkaisemme. Yhdessä.

Tarkista salasana.

Älä pelkää jännitteitä – ne parantavat päätöksiä

Kriisi mittaa suomalaisten henkisen kypsyyden.

6.4.2020 Petri Hakala
0

Luukut oli pakko panna kiinni. Sen osaavat monet. Päättäjät punnitaan kuitenkin kunnolla vasta sitten, kun Suomi pitää saada jaloilleen. Emme voi taipua siihen, että yksi vuosikymmen menetettiin, kun sitä oltiin eletty vasta kolme kuukautta.

Korona on tuntematon mutta demokraattinen. Se tarttuu tasapuolisesti niin herraan kuin narriinkin. Se hyvä puoli koronassa on, ettei syyllistä tarvitse etsiä tai se on ainakin kaukaa hakemista.

Virus pelottaa, koska siitä tiedetään niin vähän. Mutta pitkällä aikavälillä tämä on epäreilu taistelu. Ihmiskunta voittaa varmasti.

Syyllisten etsiminen tai vastakkainasettelu eivät auta paljoakaan. Koko porukka ajelehtii samassa veneessä. Lappi tyhjeni hetkessä ja Uusimaa eristettiin. Pohjoisen ja etelän välille syntyi vastakkainasettelua, kun laskettelijoiden pelättiin tuovan virusta mukanaan. Pettyneiden on hyvä muistaa, että pääsiäinen on myös ensi vuonna.

Riskiryhmien välillä on suuria alueellisia eroja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Itä-Savossa asuvat kansalaiset jätettäisiin oman onnensa nojaan. Hyvinvointiyhteiskunta tunnetaan siitä, miten yhdenvertaisesti se huolehtii lapsista, vanhuksista ja sairaista.

Eri sukupolvien välit eivät ole vielä kärjistyneet. En silti ihmettelisi tulevia puheenvuoroja, joissa riskiryhmäläisiä vaaditaan pysymään kodeissaan, jotta nuoremmat ja perusterveet saisivat elää normaalisti. Pahimmillaan koronaviruksesta voi tulla spitaaliin verrattava leima, joka tekee tartunnan saaneesta naapurista hylkiön.

Tasavallan presidentin ja pääministerin kirjeenvaihto kertoo eniten siitä, että molemmat osapuolet kantavat suurta huolta Suomen selviytymisestä.

Suomi ja Ruotsi valmistautuvat kriisiin eri tavoin. Maaotteluhenkeä on turha lietsoa, koska voittajia ei ole. Ruotsi luottaa viranomaisiinsa. Suomalaisille pitää säätää enemmän rajoituksia ja kieltoja. Silti riittää urheilumieltä niitä rikkomaan. Mökeille lähti Uudeltamaalta kymmeniä tuhansia ennen rajoitusta, ja nyt poliisi ja varusmiehet valvovat yötä päivää työmatkalaisia.

Folkhälsomyndighetenin johtava epidemiologi Anders Tegnell on henkilö, johon muista Pohjoismaista poikkeavat ratkaisut tiivistyvät. Päätökset ovat varmasti kollegiaalisia ja diskuteerattu lienee riittävästi. Luotto viranomaisiin on lujassa, ja päätöksillä pääministeri Stefan Löfvenin hallituksen hyväksyntä. Ruotsi alkaa kuitenkin varautua rajoituksiin lainsäädännöllä. Keskustelu länsirajan käytännöistä asettaa Suomen ja Ruotsin suhteen kovalle koetukselle.

Ruotsissa luottamus kansalaisten valistuneisuuteen on pyhä. Oman valuutan kruunun ja velkaantuneiden kotitalouksien suojaaminen voi myös painaa valinnoissa, vaikka sitä ei kukaan myönnä. Kyse on myös yhteiskunnan toimivuuden turvaamisesta.

Poliittiset paineet Suomessa yltyvät huippuunsa, kun terveys ja talous laitetaan vastakkain. Tätä asetelmaa ei voi väistää loputtomiin.

Muut ongelmat eivät tule silmille, siis eivät vielä. Alkoholiongelmat, perheväkivalta, konkurssit, itsemurhat ja monet muut ikävät asiat pitää ottaa mukaan kokonaisuuden eettiseen arviointiin.

Päättäjät joutuvat puntaroimaan ratkaisujaan epävarmuudessa sekä puutteellisten ja jopa väärien tietojen varassa. Poikkeustilalla on aina hintansa.

On selvää, että yllättävässä tilanteessa on inhimillistä pelata varman päälle. Tietoa tulee koko ajan lisää. Tuskakin lisääntyy, mutta myös mahdollisuudet tehdä selkeitä ratkaisuja. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin on pakko palata kohti normaalia.

Ymmärrystä on lisättävä kaikin käytettävissä olevin keinoin poliittisten päättäjien, yritysjohdon ja akateemisen maailman kesken. Ajan tasalla olevaa tietoa pitää paketoida niin, että siitä on hyötyä päättäjille.

Meillä saa onneksi olla myös eri mieltä. Vasta paineissa ne timantitkin hioutuvat. Terveyden ja talouden ei pidä olla vastakkain – vain auki tai kiinni. Esimerkkiä välimallin ratkaisuista voi vilkuilla vaikka länsinaapurista.

Testaamalla virusta kiihtyvällä tahdilla pystytään sairaat tunnistamaan ja eristämään. Testata pitää myös niin, että tervehtyneet ja immunisoituneet saadaan selville ja töihin. Tuntuisi erikoiselta, jos vapaaehtoiselta pohjalta emme pääsisi rivakasti liikkeelle mobiilisovelluksen hyödyntämisessä. Tuotekehityksen osaajia ja älypuhelimia riittää.

Kaikkien hienojen strategioiden ydin on panna asioita toimeksi eikä jähmettyä byrokratian rakenteisiin. Maallikon on vaikea ymmärtää, miksei voi testata valmiiksi enemmän ja laittaa tartuntaketjujen seulomista samalla kuntoon.

Tässä hetkessä on loistava tilaisuus julkisen ja yksityisen sektorin lyödä kättä ja tehdä aivan uudenlaista yhteistyötä. Mehiläisen vetämä projekti viedä näytteitä muualle tutkittavaksi on hieno avaus.

On selvää, että Suomen terveydenhoito rakentuu julkisen ja yksityisen tiivistyvälle yhteistyölle myös kriisin jälkeen.

Ongelmia ja haasteita osaavat luetella kaikki. Nyt pitää löytää rohkea suomalainen etunoja, jolla kriisistä päästään liikkeelle ensimmäisenä Euroopassa. Meidän pitää ymmärtää vähäiset muskelimme mutta myös luontainen kimmoisuutemme. Sitkoakin tarvitaan, sillä kyse on kestävyyslajista. Pahassa paikassa on pakko ottaa järki käteen.

Kova kriisi mittaa suomalaisten henkistä kypsyyttä. Päättäjien pitää osoittaa ihmisille polku läpi synkän metsän. Kun on toivoa ja valoa näkyvissä, suomalainen tulee mukaan. Elämä jatkuu, mutta yhteiskunta pitää rakentaa monelta osin uudelleen.

Keskustelu

Kirjoittajasta

Petri Hakala

Petri Hakala on toiminut 25 vuotta päätoimittajana ja toimitusjohtajana Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa, Forssan Lehdessä ja Iltalehdessä. Ura alkoi 1980-luvulla Uusi Suomi -sanomalehdessä.