Valitse paras ehdotus kriisin selättämiseksi

Talouskriisi.fi on toiminut vajaat kaksi kuukautta ja kerännyt satoja ratkaisuehdotuksia siihen, kuinka Suomen talous nostetaan uuteen nousuun. Aktiiviset osallistujat ovat lähettäneet ideoitaan suoraan sivustolle, mutta hienoja ehdotuksia on saatu myös asiantuntijoiden haastatteluissa ja fasilitoiduissa keskusteluissa.

Keräsimme ratkaisuehdotuksia yhteen ja huomasimme hyvin selvästi, että kriisistä noustaan vain yhdessä. Tarvitsemme niin valtion tukia kuin uutta tekemisen mallia, mutta ennen kaikkea selviytymisen asennetta.

Onnistuminen vaatii luottamusta tulevaan

Lukuisissa haastatteluissa ja keskusteluissa on käynyt selväksi, että jos meillä ei ole luottamusta tulevaan, kriisistä selviämisen eväät ovat perin vaatimattomat.

Keskeisessä asemassa ovat päättäjät. Heidän on kyettävä vakuuttamaan kuluttajat, että elämää on kyettävä jatkamaan turvallisuusnäkökulmat huomioiden mahdollisimman normaalisti.

Viestien on oltava sävyltään sellaisia, että suomalaiset uskaltavat kuluttaa: käydä syömässä ulkona, mennä parturiin sekä hoitaa hyvinvointiaan ja terveyttään.

Kuluttajien on saatava kuulla kerran toisensa jälkeen, että suomalaiset ammattilaiset tietävät mitä tekevät. He toimivat annettujen sääntöjen mukaan ja turvaavat niin oman kuin asiakkaiden turvallisuuden.

Lue myös: Tarvitsemme asiakkaan luottamuksen

Yrittäjä: pohdi, kehitä ja varaudu kaikkeen

Yrittäjä on vaikeassa tilanteessa, koska kukaan ei tiedä poikkeustilanteen kestoa. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ja Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kehottavat miettimään erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, johon yritykset voivat varautua. 

Tarkemmin asiaa on avannut Risto Siilasmaa kirjoituksessaan.

Juha Wiskari nosti kommentissaan esille oman kymmenen kohdan listan, jolla yrittäjä voi katsoa eteenpäin. Hän muistutti, että into, luottamus, asiakkaiden tarpeiden tuntemus ja suunnitelmallisuus voivat viedä pitkälle kriisin jälkeenkin.

Alueiden asiantuntemus käyttöön

Kun uusia tartuntoja ei ole tullut alueella pitkään aikaan, turhauttavat rajoitukset eri tavalla. Maakunnista toivotaankin, että rajoituksista päättäminen siirtyisi mahdollisimman pian alueellisille toimijoille.

BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula myös kertoi, että alueellisilla kampanjoilla on saatu kannustettua paikallisia käyttämään paikallisia palveluita.

Verohelpotuksia, säilymislainaa ja energiaremontteja

Yrittäjiä voisi auttaa myös negatiivisella tuloverolla: jos tulot ovat vähemmän kuin tietty minimi, verojen sijaan tulee palautusta.

Työnantajamaksuja voisi helpottaa määräajaksi ja tukea tällä yritysten kykyä työllistää ja pitää henkilöstöstä kiinni. Yhteiskunnan kannalta tämä ei välttämättä tuota kustannuksia, jos toisena vaihtoehtona on työttömyyskorvausten maksaminen.

Voisivatko yritykset saada mahdollisuuden valita lomautuksen sijaan työntekijöiden työssäpidon valtion tuella?

Muutetaan yritysverotuksen rakennetta siten, että yritykseen jätettävä tai sijoitettu pääoma on erittäin houkutteleva investointikohde. Keinona avoir fiscal, esimerkiksi niin, että yhtiövero pudotetaan nollaan ja vasta jaettu voitto verotetaan.

Julkinen valta tekemään nopeampia hankintoja ja käynnistämään investointejaan mieluummin nyt kuin joskus tulevaisuudessa.

Julkinen valta järjestämään kutsukilpailuja, joiden perusteella jaetaan tukia. Teema voisi olla vaikkapa kuinka turpeesta luovutaan.

Jotta kotitaloudet saadaan mukaan käyttämään enemmän palveluja, nostetaan kotitalousvähennyksen verotuksen osuutta väliaikaisesti ja poistetaan maksimisumma.

Painostetaan valtio tekemään kaikkensa, jotta nopeat kokeilut ovat houkuttelevia: helppo, vaivaton ja riskitön työllistämisen sekä mahdollisimman vähäinen byrokratia.

Petri Suutarinen ehdotti, että valtio voisi tukea rakennusten energiaremontteja. Tämä lisäisi työllisyyttä, säästäisi asumisen kustannuksia ja hidastaisi ilmastonmuutosta.

Talouskonkarit ehdottivat valtion tarjoamaa säilymislainaa. Ideana siinä on, että jos lainan pystyy maksamaan nopeasti takaisin, sitä ei tarvitsisi maksaa kokonaan. Jos yritys siis toipuisi koronakriisistä nopeasti, muuntuisi säilymislaina automaattisesti valtion tueksi.

Ravintola-alan yrittäjät ovat ehdottaneet, että palvelujen arvonlisävero vaihdetaan koronatueksi eikä sitä peritä verottajalle.

Ravintoloissa ja matkailualalla koronan vaikutukset tuntuvat pitkään. Taloustieteilijä Mika Maliranta ehdotti, että arvonlisäveroa pitäisi laskea väliaikaisesti ravintola-aloilla.

Uuteen nousuun investointien ja uudelleen järjestelyjen avulla 

Järjestellään yrityskenttää uudelleen siten, että mukaan tulee keskenään toimivien yritysten rinkejä ja omistusjärjestelyitä, mukana myös sukupolvenvaihdokset. Asiaa veisi eteenpäin asiantuntijaklusteri.

Keskisuurten yritysten fasilitoidussa keskustelussa ehdotettiin, että valtion sijoitusyhtiöiden kautta yhteiskunta voisi osallistua suunnattuihin osakeanteihin johonkin ennalta määrättyyn maksimiosuuteen saakka.

Teollisuussijoituksella tämäntyyppinen idea jo on, mutta sitä olisi laajennettava huomattavasti isommaksi. Tämä tuo yrityksille suoraan omaa pääomaa ja vahvistaa mahdollisuutta saada normaalia rahoitusta.

Olisiko myös mahdollista vapauttaa kiinteistöinvestointeja rakentamalla liiketilojen kannustinjärjestelmä tai vuokratuki, jolloin yritykset pääsisivät vapauttamaan pääomaa investointeihin?

Eurooppalainen yhteistyö

Suomi on riippuvainen viennistä, sillä Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 40 prosenttia. Lähes 72 prosenttia Suomen viennistä menee Eurooppaan. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttikin eurooppalaista yhteistyötä talouden elvytyksessä.

Jan Kunnas puolestaan nosti sivulle jätetyssä kommentissa esille vihreän elvytyksen mahdollisuudet.

Ilari Määttä herätteli ajatuksia siitä, mikä nykyisessä talousjärjestelmässä on pielessä.

Koulutus ja oppiminen auttavat eteenpäin

Timo Sneck kirjoitti, kuinka maailma ei palaa entiselleen koronan jälkeen. Tämä tarkoittaa, että monen kannattaa oppia uusia taitoja ja kouluttautua.

Epävarmuus ja pelko ovat työpaikoilla läsnä vielä pitkään. Kuinka opimme muutoksen uudeksi normaaliksi ja parannamme selviytymistaitojamme? 

Psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen muistutti, että tunteet vaikuttavat päätöksiimme. Tunnetaidot nousevat kriisin myötä entistä tärkeämmiksi.

Psykologi ja tietokirjailija Satu Pihlaja ennakoi, että tilanne voi auttaa meitä kehittämään itsensä johtamisen taitoja. Näihin taitoihin kuuluvat oleellisesti myös omien tunteiden käsittely ja empaattinen vuorovaikutus.

Johtajien ja esimiesten pitää osata kantaa alaisten epävarmuuksia ja osata viestiä avoimesti tilanteesta. Konsultit Erika Heiskanen ja Nina Rinne tarjosivat näkemyksiä, joilla vaikea tilanne voidaan kääntää muutosvoimaksi.

Valitse oma suosikkisi alla kommenttina, tai ehdota vielä parempaa!